Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
18.01.2007 - 15:21

MIKSI ??

 

Kotimaisemissa tapahtuneen sunnuntaisen kolarin jälkeen voi vaan kysyä että miksi...

Obeesia kirjoitti 18.01.2007 - 15:53
Tässä jää sanattomaksi. Usein syy on ratin ja penkin välissä. Mutta ei välttämättä tuossa autossa. Liikenteessä olemme toisten armoilla. Nykyisin välinpitämättömyyden vallitessa voi vain toivoa, että ei satu omalle kohdalle.
Obeesia kirjoitti 18.01.2007 - 15:55
Usein syy on ratin ja penkin välissä. Mutta ei välttämättä tuossa autossa. Liikenteessä olemme toisten armoilla. Nykyisin välinpitämättömyyden vallitessa voi vain toivoa, että ei satu omalle kohdalle.
Obeesia kirjoitti 18.01.2007 - 15:58
Tekniikka tökki. Poistanet ylimääräiset.
Zep kirjoitti 18.01.2007 - 16:19
Olisko ns. bromarvin gunnar ehtinyt taas..?
Salka kirjoitti 18.01.2007 - 16:31
Nuo kuvat pysäyttävät. Aina. Kolarit jättävät jäljet myös paikalle tulleeseen pelastushenkilökuntaan sekä sivullisille jotka ovat pysähtyneet auttamaan. Viime kesänä olimme ensimmäisinä paikalla kun edellämme ajanut auto ajoi metsän kautta ojaan.

Rattiin nukahtanut noin 50-vuotias nainen pyrki shokissa keskitielle, jossa oli vilkas liikenne molempien suuntaan. minä ryntäsin naisen perään kun Vaimo pysäytti liikenteen ja tilasi sairaankuljetuksen paikalle. Lisävaurioilta vältyttiin koska satuimme olemaan nopeita ja molemmilla on pelastusalan työkokemusta ja EA-koulutus ajantasalla.

Joka kerran kun ajamme paikan ohitse, sydäntä kylmää ja muistelemme tuota rouvaa joka selvisi säikähdyksellä, molempien käsivarsien murtumalla sekä romuksimenneellä, ajokelvottomalla autolla.

Sinun kuvasi uhreille ei tainnut seuraavaa päivää tulla. Kynttilämeri on koskettava näky.
Marko F kirjoitti 18.01.2007 - 16:45
Satuttiin paikalle jokunen kuukausi sitten juuri kesken pahan liikenneonnettomuuden. Ei unohdu helpolla.
Allyalias kirjoitti 18.01.2007 - 18:10
Pysähdyttävät kuvat. Tulee mieleen myös tapaus omasta elämästä.
Iines J kirjoitti 18.01.2007 - 18:17
Olin 7, kun isoäitini jäi auton yliajamaksi ja kuoli. Olin 10, kun paras ystäväni jäi auton alle ja kuoli. Miksi? Turhia kuolemia.
Saara kirjoitti 18.01.2007 - 19:25
Hyvä kysymys. Nämä ovat niitä kuvia, jotka pistävät katsojan ajattelemaan.
Siru kirjoitti 18.01.2007 - 19:35
Sydän käpristyy...
MIKSI??
Olet oikea ihminen tukemaan omiasi ja lähimmäisiä!
helanes kirjoitti 18.01.2007 - 19:51
Aina muka talvi ja liukkaus tulee yllätyksenä. Ja kun se nykyään tulee monta kertaa talvessa.
Leena kirjoitti 18.01.2007 - 21:25
Totta tosiaan voi todella kysyä miksi! Ajelin parituntia sitten paikan ohi ja tuli hiljainen olo kynttilät olivat paikallaan palamassa. Minä suren niitä vielä enemmän jotka jäävät henkiin hyvin vaikeasti vammautuneina. Sekuntti ja koko elämä muuttuu. Voi todella kysyä, että MIKSI! :D
Outi kirjoitti 18.01.2007 - 21:26
Tänään oli aivan järkyttävä keli, varsinkin aamupimeässä, kun rekat jyräsivät vastaan ja pölläyttivät aivan kamalan lumipilven. Siinä joutui miettimään, että miksi yleensä oli liikenteessä. No, pakko on tietenkin pakko.
Hansu kirjoitti 18.01.2007 - 22:07
Liukkailla ei osata ajella ja pahimpia hurjastelijoita ovat vasta kortin saaneet nuoret. Näyttämisenhalu on suurin syy kaahaamiseen.
Kirsi kirjoitti 18.01.2007 - 22:45
Niin moni kolari olisi vältettävissä – eivät tosin kaikki. Aina jää kipeitä miksi-kysymyksiä: miksi hänen elämänsä katkesi liian varhain, miksi hän vammautui vakavasti?
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code