Minun sisäinen ajanlaskuni ja kalenterini mukaan tällä viikolla oli neljä sunnuntaipäivää peräjälkeen. Helatorstai nyt täytti kaikki sunnuntain merkit koomineen päivineen. Perjantaina siivosin, kuten ei kenellekään varmasti jäänyt epäselväksi se. Siitä huolimatta päivä tuntui sunnuntailta, koska osa perheestä palasi silloin mökiltä, ja sunnuntaisinhan aina yleensä mökeiltä palataan.

Lauantaina olinkin taas stunttikarpelan kourissa, mikä johtui ylenpalttisesta siivouksesta. Eli täysin sunnuntaifiilis. Ja tänään sitten yllättäen onkin taas sunnuntai.

Oikeestaan on ihanaa että huomenna on maanantai. Katkeaa tämä sunnuntaiputki vihdoin.

Huomenna aloitan personal trainerin valvonnassa kunto-ohjelman. Mitähän siitäkin tulee.. Olen ilmoittanut trainerille, että olen täysin pohjamutarapakakkakunnossa, että sen mukaan sitten aloitellaan...Mitkään punttisalijutut ei vielä tule kyseeseen, kiitos vaan vammaisan kätöseni. 

Ja jos oikein villiksi äidyn, niin aloitan samaan syssyyn laihdutuskuurin, mutta siitä ei saa käyttää sitä nimitystä, koska se on varma tae sille, että koko hanke menee ihan reisille. Pitää ehkä sanoa, että aloitan ruokavalion noudattamisen, ilman kuitenkaan mitään valiota. Ainakaan Valion jätskituotteita. Valitettavasti :/

Takkahuoneessa istuu pataljoona puolialastomia miehiä ja semimiehiä. Saunaa, olutta ja lätkää. Ihanan miehistä, grrr. Testosteronipilvi suorastaan leijailee ilmassa. Varsinkin kun kuvioon kuului myös grillimakkara tuossa aiemmin.

Niin että sitä mä vaan, että rankka ja kivikkoinen tulee olemaan tämäkin taival, siis tämä kunnonkohotus ja mahdollinen kropanparannusjuttuhomma.

Uskokaa tai älkää, perun kaikki pyhät päätökseni ja hankin ne hemmetin kävelytikutkin vielä hätäpäissäni. Sit ei enää puutu kuin tukisukkahousut, munuaispiiraiden valmistuskurssi ja kuukuppi.