Aamuni meinasi alkaa huonosti.

Myöhään valvoneiden lomalaisten jäljiltä siellä täällä paloi valot (inhoan sitä kun valoja ei sammuteta!), kuopuksen ja serkkunsa majaleikin jäljiltä kodinhoitohuoneen lattialla lojui puhtaita peittoja (no toisaalta toki hyvä, että ovat vielä leikkiväisiä lapsia eikä mitään teinixpissiksiä) ja keittiökin oli yöruokailun jäljiltä vähän niin sun näin.

Mutta sitten ajattelin, että elämän jälkiähän ne vain, hyvähän se on että ovat kotona kuitenkin, turvassa ja viihtyvinä. Ja olenpas minä nyt suopealla mielellä.

Olen iloinen, että on arki. Eilinen sunnuntai oli taas yksi pohjanoteeraus elämässäni. En tehnyt mitään, ja se ahdisti minua jollain tasolla. Suurin syy vetelyyteeni ja asioiden meinaamistasolle jäämiseen oli kuitenkin se, kun se miespuolisko lähti töihinsä. Aina jos se lähtee sunnuntaina, minuun astuu tyhjyydentunne ja tietynlainen selittämätön levottomuus, joka ei johdu mistään ja toisaalta johtuu kaikesta. Selkeää?

Siitä mistä iloitsin eilen, ja iloitsen tänäänkin ja tulen iloitsemaan pitkään, on Sun äitis kommentti eilen, niistä rippijuhla-astioista.

Vaikka minäkin aina kuvittelen olevani jotenkin syvästi tunteva ihminen, niin ei sitä läheskään kaikkea hokaa. Se, että tytär haluaa rippikattauksensa koostuvan mummon perintökupeista, niin sehän tottavie tuo äitini mukaan juhlaan omalla tavallaan. Ne kupit kun ovat kaikille sukulaisilleni taatusti tuttuja.. Aluksi oudoksumani ajatus erilaisesta kahvikuppikokoelmasta juhlakattauksessa siis sai Sun äitis ansiosta vahvistuksen, joten siitä iso kiitos:)

Olen ma sitten syvästi tai matalasti tunteva ihminen, niin minua surettaa ja kalvaa Lohtu-kissan kohtalo. Itsekin kissojen omistajana minua tietenkin osittain kalvaa tässä itsekkäästi myös se,  että meidänkin kissat kuleksii vapaana ulkona. Ei se sisäkissautuminen niin vain onnistu näin kesäaikana, koska me emme voi istua sisällä ovet ja ikkunat kiinni. Ja ihan oikeasti tuo on syy, ei tekosyy.

Ei ole enää montaa työpäivää ennen lomaa. Siksipä aion uurastaa kaikenlaisten siivous ja muiden asioiden parissa pikkuhiljaa jo nyt, koska yleensä se jää viimeiseen lomapäivään ja panikointiin. Haluan jättää taakseni siistit paikat, jotta muut voivat sitten lomani aikassa rauhassa sotkea ne;)

Vaakalukema näytti tänään tasan -5 kg:n pudotusta. Tämä on väliaikatulos puolentoista viikon laihtarin jälkeen.