Vaikka olenkin kroonisesti hektisellä ihkutustuulella, aamut ovat toisinaan angstisia.

Kuten sellaiset aamut, kun paaaljon minua pidempään valvoneet lapset ovat jättäneet valot päälle, parhaassa tapauksessa jopa telkkarin, ruokatarvikkeita lojuu pöydillä jne. Silloin tekisi mieleni käydä repimässä jokainen yksilö korvista kiskoen ylös sängystä ja huutaa tarmokkaasti.

Tänä aamuna oli sitten toisesta syystä angstia. Pahana tapanamme on sillointällöin jättää keittiön nk. roskiskaapin (tiskipöydän allaskaapin) oveen roikkumaan roskapussi, se on siinä ikäänkuin lähtövalmiina ulos. Kukaan vaan ei näytä koskaan olevan valmis viemään sitä ulos...

Niinpä aamuni alkoi raivokkaalla keittiö-agilitylla, rata muodostui matolle levinneistä märistä suodatinpusseista, tahmaisista taloupaperitolloista, tyhjistä jugurttipurkeista ynnämuusta mukavasta. Arghhh.

Onneksi liikennöinti julkisilla joukkoliikennevälineillä sentään sujui ihan mallikkaasti, vaikka niilläkin on jotain ihme muutoksia. Metro kulkee 8 minuutin välein, ja jotkut metrot ei ollenkaan tai ei ainakaan jonnekin ja bussejakin on korvaamassa metroja ja siltatyö ja ruuhka. Kaikki ei-lomalaiset taitavat olla aamuisin ja iltapäivisin metroissa. Mut ei se mitään.

Laskin just, että olen tänä vuonna lukenut noin 10 kirjaa pelkästään työmatkoilla. Ja ehkä vain muutaman kirjan jossain ei-liikkuvassa välineessä.

Sorvaamaan alan.