Erityiskiitos tässä vielä erikseen kaikille kommentaattoreille eiliseen asennevammapostaukseeni.

Tämä hulivili-tyttäreni kertoi tänä aamuna, että opettaja haluaisi minulta jonkinlaisen kommentin tähän uskonnonmonisteeseen.

Sen hän sitten äsken sai sähköpostin muodossa. Käytin argumentteina kommenteistanne poimittuja paloja- jotka tosin esitin omana mielipiteenäni. Suonette sen.
Melkein jännittää, että mikä on reaktio tällä kertaa? Ehkä opettaja passittaa koko perheemme kissoja ja koiria ja muita karvakavereita myöten koulupsykologille vakavan asennevammaisuutemme takia? Nähtäväksi jää.

Nyt olen kiireinen lomalainen, enkä ehdi enempää tänne nyt kirjoittamaan.