Ensinnäkin kuskina oli joku hermohullu, jolla taisi olla vika vuoro menossa ennen vapautusta- se ajoi rallia ratikalla! Ei mitenkään niin kiva kokemus, kun miltä ehkä kuulostaa.
Toisennakin Aleksi vyöryi keltakassi-kansaa. Hullujen päivien hulluja ostajia;) Ratikka seisoi pitkään jumissa vaikka missä- ja tietenkin vieressäni ikkunapenkillä istunut hikipinko-äijä halusi varmistaa ulospääsynsä ainakin viisi minuuttia ennen pysäkkiä. En kehdannut enää laskea peppuani alas ja jouduin hytkymään ja vellomaan sinne sun tänne ralliratikan epätasaisessa tempoilussa. Ottakaa huomioon, että haluan varjella juuri parantunutta jalkaanikin, eikä vellominen tunnu kivalta muutenkaan.
Kolmanneksikin: Kolmen Sepän aukion tienoon on kansoittaneet feissarit. Tässäpä taas uusiosana, tai mitä lie englismiä. Noh, myönnettäköön, että esim. sana "kasvarit" kuulostaa lähinnä lääketieteelliseltä tai joltain kummalliselta nyt ainakin.
No siis. Olen ottanut sen tyylin, että olen ystävällinen kaikille feissareille, ja joskus hätätapauksessa luikautan suvereenisti valkoisen valheen- kerron että "oi joi toimintanne on minulle täysin tuttua, olen itseasiassa vakkarilahjoittajanne".
En koe itseäni emävalhettelijaksi, koska olenhan mä Greenpeacen vakkarilahjoittaja (suoraveloitus tililtä kerran kuussa), Punaisen Ristin työntekijä (lahjoitan runsaasti vapaa-aikaani), verenluovuttaja, luuydinluovuttaja... ööö muuten vaan luovuttaja- ai niin ei se kuulu tähän, MLL:n jäsen. Niin!
Tänään minua lähestyi kolmen eri asian ihmiset. Unicefin pojalle huijasin olevani lahjoittaja, Greenpeacen tytölle ei tarvinnut ees huijata. Vanhan edessä minua lähestyi vanhempi rouva keltaiset liivit päällään ja jotain lappuja käsissään. Ennenkuin täti oli saanut edes suutaan auki, pääsi minulta- valhettelijoiden metsurilta- taas sama litania: "kuulkaa, minä lahjoitan joka kuukausi.."
Pentele. Täti edusti Lahja elämälle- kampanjaa ja jakoi Elinluovutustestamenttejä. Hitsi että olin nolona. Sitten aloin nauramaan. Sitten juttelin tädin kanssa hetken, otin häneltä kaksi elintenluovutuskorttia ja heijastimen ja nauroin itsekseni koko matkan metroon saakka.
<--tuon näköiseksi muuttuu, jos huijaa! Olen muuten henk. koht. sitä mieltä, että silmälasit ovat ehkä noin toiseksi huonoiten naamaani soveltuva väline. Sopii kuin sialle otsatukka! Eikä kuvassa esiintyvien Tiimarin euron rilleillä ole tämän asian kanssa juurikaan tekemistä.
Kommentit