Kiristämpä taas hieman päivitystahtia, koska hermoni kireysaste on hieman hellittänyt. Näin ollen pysyy tietynlainen tasapaino. Kylläpäs on kätevää!

Hermoni kireysaste ei tällä haavaa johtunut - ylläri pylläri- jouluemännöinnistä tai muustakaan jouluun liittyvästä, mutta liippasi ehkä noin välillisesti kuitenkin hieman. Koska totuushan on, että tähän aikaan vuodesta kaikki jäljet johtavat jouluemännöintiin, ainakin jonkun mutkan, kuten esimerkiksi Hyrsylän mutkan kautta.

Kuten kerroinkin taannoin, tämän sorvaamon emäntä järjesti täällä sellaisen hassunhauskan joulukonttoriemännönti-iltapäivän tuossa muutama viikko sitten. Sen seurauksena edelleenkin joka aamu kun sorvaamoni oven avaan, niin pöydät, tuolit, lattiat, seinät, katot, ikkunalaudat ja saranat ovat tungettu täyteen kaikkea wanhaa paskaa roinaa, joka ei kelpaa minnekään muualle kuin roskikseen, ja roskikseltakin pitää melkein anteeksi pyydellä kun sellaisella ydinpierujätteellä sen täyttää..

Olen sitten apinanraivolla, veren maku suussani, päässäni ja vartalollani roudannut siis kamoja roskikseen täällä. Olen siis tämän talon virallinen roskakuski-rouva. Mikä arvokas lisä CV:hen!

Eikä tässä vielä kaikki!

Meille tuli uudet tietokoneet viime viikolla. Noin kuuskymmentä poytäkonetta ja 15 kannettavaa. Tämän seurauksena täällä on jokapaikassa tyhjiä pahvilaatikoita, vanhoja tietokoneita kaikkine oheisosineen pitkin taloa, ja arvatkaa kenen puhelin soi ja maili paukkuu näiden roskien johdosta?

Helvetti jos tää roskaterrorismi ei kohta lopu, lähden kotiin silittämään jouluverhoja.

Olen juuri tällä hetkellä kurkkua ja kitapurjetta myöten täynnä tämän talon nillittäviä pikkusieluja, joten kaikilla voisi olla ehkä kivempaa, jos en osallistuisi pikkujoulujuhliin lainkaan.

Kuuluin tässä pari vuotta sitten pikkujoulutoimikuntaan. Sellainen kasataan siis joka vuosi järkkäämään ko. juhla. Ja ne juhlathan pidetään aina tuolla meidän kämäisessä ruokalassa.

Hommasin silloin Elma-sedän kautta tänne kunnon äänentoistolaitteet, kunnon musiikkia, hienoja valoja- liikkuvia ja liikkumattomia, peilipallon ynnä muuta oheisroinaa, mitä nyt teemaan disko kuuluu.

Tänä vuonna (kuten viime vuonnakin) minulta on taas tultu vonkaamaan, että "jos se sun mies voisi järkätä tänne...". Siis Wit-u. Mitähän ihmeen tekemistä minulla, saati sitten Elma-sedällä on meidän pikkujoulujen kanssa enää sittemmin nyttemmin? Ihmisistä tulee ihan hullahtaneita moukkia aina jos ne luulee saavansa jotain jostain suhteilla halvalla, tai jopa ilmaiseksi.

Jouduin siis sanomaan aika kuulin kyrvähtäneesti sille yhdelle vonkaaja-vosulle että JOOEI. Niinkuin sanoin siis viime vuonnakin, mutta nyt juuri tämä asia risoo minua ihan suunnattomasti, koska tämä vonkaajatibu kehtasi näyttää mulle pitkää naamaa sen jälkeen. Jestas mikä pjönttö!

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Jatkaakseni valitusta, tätä nimittäin riittää...

 

Viimeisenä viikonloppuna ennen joulua, vietetään Elma-sedän wirkaiältään ja myös iältään vanhimman kolleegan syntymäpäiväjuhlia Parikkalassa. Meidät on sinne kutsuttu. Siis voisko parempaa ajankohtaa ollakkaan? Voisivat kyllä tehdä palveluksen koko yhteiskunnalle he, ja järkätä ne kemut joskus ens vuoden puolella. Olisipa monilla hyvä syy keskeyttää tipaton tammikuukin ja pitää huoli siitä, ettei yhtäkään tippaa jää pullojen pohjille höperehtimään.

 

Ei oo helppoa kun on vaikeaa! Eikä tässäkään vielä kaikki.

Päätin eilen että nyt pitää saada vähän valoa pimeään, ja ajattelin asentaa joulunäpyköitä jonnekin puskaan tai pusikkoon etupihalle.

 

Sattui nyt vaan niin, että siinä puhurissa meinasi tälläinen jämäkämpikin emäntä lennähtää Kuubanmeren kautta Norjaan- plumpsis- ja ois aika ikävää olla jouluna jossain Norjan perukoilla.

Saati sitten, että jouluvalot meinasivat lennähtää jouluvalo-orientointumattoman naapurin puskaan! Katastrof!

 

Vietin eilen aikaani kolmessa eri lääkinnällisessä toimipaikassa. Mutta nyt on roppani hieman ehommassa kunnossa, joten jään henkiin.

 

Anteeksi tämä valitus, ja  pyydän anteeksi myös kaikilta niiltä (paitsi en vonkaajapululta) joille välillisesti tai välittömästi tai mielessäni kiukkuilin eilen. (pus pus vaan Dun;))