Hohhoijaa, kyllä tämä jouluemännöitsijänä oleminen on rankkaa hommaa.
Eilen _esi_ siivosin residenssiämme kahteen saakka yöllä ja huom! yhtä ainoaa huonetta!
No onneksi sentään talon menevintä huonetta- tuolla kun menee ja tulee
kaikki taloutemme vaatteet- milloin pyykkikoriin, milloin
pesukoneeseen, kuivausrumpuun tai säilytyskoreihin. On muuten aika
kätevää, että sekä likaiset että puhtaat vaatteet sijaitsevat samoissa
tiloissa. Ei oo sitä tolkutonta roudaamista niiden puhtaiden kanssa
sitten. Mutta suursiivouksen esisiivouksessa sellainen nyrkin kokoinen
kodinhoitohuone ois kiva, muttei kätevä.
Olin niin iloinen eilen, kun kaksi pikkuelmaa emännöivät omien
huoneidensa parissa. Ilo loppui tänä aamuna kuin seinään, kun olin
kuopukselle luvannut, että "kun kerta sun huone on nyt siisti niin
laitan sinne vähän joulunäpyköitä ikkunaan sun muuta dekoreerausta".
Kun avasin oven, meinasin tulehtua hermostoltani. Huone oli kaikkea
muuta kuin siisti. Ehkä sieltä oli yksi sukka kulkeutunut pyykkikoriin
ja yksi astia tiskiin- ja siinä se sitten olikin. Tollaset esiteinit
ovat kyllä hirveitä sikoja! Lattiakin oli näköjään kokiksella
pinnoitettu. Noh, ehkä sellaisesta sokeripinnoitteesta saa hyvän
suojakalvon muovimattoon, mutta mä en vaan tampiona mutsina tajua
taaskaan mitään.
Eikä siinä vielä kaikki. Aloin tänään keskellä sitä kuopuksen
kaaoshuonetta kasaamaan sellaista hienoa.. tai no "hienoa" Ikean
pöytää, jonka kokoaminen vaikutti vaikeammalta kuin hävittäjäkoneen
kasaaminen. Yhteensä 12 ruuvia neljään eri kohtaan tuntui menevän sekä
yli - että ali ymmärrykseni, näppäryyteni ja koordinaatiokykyni.
Kiroilin kuin mustalainen ja käyttäydyin muutenkin hillityn
rauhattomasti, mutta pöytä on kasassa! Ja pystyssäkin vielä so far.
Tänään menen ensi viikonlopun siivousurakointi-palaveriin. Tässä on
vaan käymässä vähän sama ilmiö kuin siinä, jos hankkisi ulkopuolisen
siivoojan. Ennenkuin voi pyytää siivoojan taloon, pitää itse siivota...
No, ehkä palaverissa selviää strategiat!
Asiasta toisenteen. Joulu herkistää mieleni... Olen pyhästi päättänyt
taistella sen asian puolesta, ettei se elma-sedän veljentyttö (josta
olen kertonut- ongelmia ja syömähäiriöitä- jotka muuten ovat nyt
ammattilaisen tiedossa ja hoidossa) joudu viettämään joulua
alkoholisti-äitinsä ja äidin vielä alkoholistimman kaverin luona. Joulu
ja viina on yhdistelmä, joka ei minun ajatusmaailmassani kuulu samaan
lauseeseen. Ja tarkoitan tässä kohtaa nimenomaan ryyppäämistä- punkku
ruokapöydässä, kalja joulusaunassa tai glögi joulumissätahansa kyllä on
ihan okei, muttei humalahakuinen känniörvellysjuominen. Ja tälläistä
sillä lapsipololla on nyt sitten odotettavissa, joten kidnappaan sen
muksun tänne. Kyllä näin on. Näin nimittäin on, koska näin on.
Nyt menen imuroimaan sen kuopuksen huoneen, jonka hän tänään painostukseni alla sitten oikeasti siivosi:)
lauantai, 10. joulukuu 2005
Kommentit