Aloitan tämän postauksen huutamalla sivistyssanan eetteriin: WITTU!. Noin. Helpotti.

Tuleva ylennykseni on saanut ainoan naispuolisen tiimikaverini takajaloilleen. Hän alkoi meuhkaamaan pomollemme, joka pyysi minut luokseen tämän meuhkurin kera. Naispuolinen mesosi, kuinka hänellä on niin paljon töitä ja hän ei sitä hän ei tätä hän EI! Ja että Elman kuuluisi häntä auttaa eikä mitään muuta ja että hän ei ala!

Odotin niskavillat tanassa jotain suurempaakin konfliktia. Arvatkaa kuin kävi.. Pomo sanoi naispuoliselle: on oma vikasi kun oot haalinut itelles liikaa hommia!! Ne hommat ois alunperinkin kuuluneet toisille, mutta kun hyvää hyvyyttäsi ne kuitenkin itellesi otit hoidettavaksi, niin!

Istuin siinä sitten kuuntelemassa kun naispuolinen ja pomopuolinen niskuroivat keskenään. Ei oo kivaa tällänen. Murrr.

Mutta kotiasioihin. Minulla oli eilen kivointa. Koko, siis ihan koko perhe oli koko illan kotona- ees kissat eivät vonganneet ulos. Tälläistä ei ole tapahtunut kuukauteen! Aina joku on jossain, menossa, tulossa tai olemassa , jonnekin, jostain tai jossakin. Jos vaikka kuin. Ah!

Niin että koskaan ei voi olla kaikkialla kivaa? Noh, kyllä tää tästä. Minä kun en käsittääkseni ole mitään väärää tehnyt kuitenkaan täällä sorvaamon kätköissä.

Mukavaa tiistaita kaikille :)