Terveiset täältä geriatriselta lorviasemalta.

Ei vaan, nyt on kyllä perheen yksi nuorikkokin kipeänä, nimittäin koira. Se on viimeisten juoksujensa jälkeen ollut ihan omituinen! Täytyy vissiin tänään kiikuttaa se lääkäriin, että saa sielunrauhan. On kauheeta kattoo kun nuori vilpertti hulivili on ihan kuin maansa myynyt mummeli.

Sirdalud-relaksantti teki mulle totaalioharit viime yönä. Olen joskus saanut kyseistä rohtoa johonkin niska-hartiaseudun totaalijumitukseen, ja kun yötä vasten on napin ottanut, niin on paitsi että on ollut hyvin rela meininki, on myös nukuttanut aika sopivalla syvyydellä.

Viime yönä ei tapahtunut kumpaakaan! Pentele. Mua on huijattu! En ollut yhtään rento enkä yhtään syväuninen.

Lekuri sanoi, ettei sängynpohjalle kannata jäädä. Se tekee olon vaan entistä jäykemmäksi ja hidastaa paranemista. Omaehtoista liikkumista kannattaa siis harjoittaa, eli kaikkea mihin pystyy ja kykenee.

Päätin just, että kirjan lukeminen on omaehtoista liikkumista. Vai tiedättekö ketään, joka pystyy lukemaan kirjaa ilman, että silmät liikkuu? Tai kääntämään sivua ilman kädenliikettä? Ja kruunaan hikipinkoiluni liikunnan saralla myös, että vaihtelen sutjakkaasti (tosi sutjakkaasti- kuulisittepa ääniefektit: auh, outs, uiui, arrrrrrghh, prkl, uhhh) lukupaikkaa- sängystä sohvalle, sohvalta nojatuoliin.. yms.

Näin tää homma etenee täältä tähän. Kivaa tiistaita kaikille:)