Että osaakin ottaa pattiin. Ja sehän tässä nyt risoo, kun en tiiä että mikä. Ehkä tämä sorvaamon ihmis-agilityrata, entinen työhuone joka jossain tämän kaaoksen alla epäilemättä on. Ehkä aamuäreät teinit.

Tänä aamuna taas sain osakseni vain murahteluja ja pitkiä naamoja. Vaikka toki siis olen keksinyt aamut ja koululaitoksen ja varsinkin tyttäreni Helimun-hässäkän koulussaan. Ne leikkii siellä YK:ta, puhuvat kielillä ja ihan pukeutumiskoodikin on. Ja kaikki mun keksimiä juttuja! Oon tosi kekseliäs.

Vaan ei auta itku markkinoilla, varsinkaan työmarkkinoilla. Alan nyt imitoimaan remontti-reiskaa, roskisdyykkaria, klemmareiden järjestelijää ja muuttokoordinaattoria. Wanhoja mappeja edelleenkään unohtamatta!