Mussa täytyy olla joku perustavaa laatua oleva vika!

Mulle ei ole tapahtunut mitään erityisen kivaa, tosin ei mitään erityisen pahaakaan. Myöskään mitään kivaa ei ole tiedossa eikä suunnitelmissa, koska inhoan suunnitelmia.

Setäpuolinen Elmakin tulee vasta viikon päästä Espanjasta. Mulla ei myöskään ole mitään varasetää kaapissa.

Silti hillun jossain ihme euforisessa hurmoksessa! Aamulla kun herätys raikasi, niin sekin vaan hihitytti! Tämän täytyy olla jotain vakavaa. Metroasemalla tapasin yhden tutun. Juttelin metrossa sen kanssa just sellaisella touhutippa nenänpäässä-meiningillä, että normiaamuina antaisin itselleni turpaan sellaisesta innokkaasta puhelemisesta! Metrossa pitää esiintyä ynseänä mamsellina ja norsistella! Tai huutaa puhelimeen et MOI MIS OOT? Edes tuo radion lässyttävä ja jaanapelkosmaisesti sanoja painottava lässyttäjä ei nyt just ärsytä!

Eilen kulkusistaan erotettu Olavi oli aamulla ihan oma itsensä. Ei mitenkään sellaisen rauhallisen eunukin oloinen, vaan ihan sama riiviö. Se rakasti mua ihan yhtä palavasti tänäkin aamuna, kuin kaikkina muinakin aamuina. Välillä sen palava aamurakkaus minua kohtaan on aika villiä. Se seuraa jokapaikkaan, puskee ja änkee syliin.

Meiän naapurin akk.. anteeksi mummeli, oli taas valittanut että meidän takka savuttaa sen lukaaliin ja komerossaan sijaitsevan juhlatakin hihat ovat taas liki ilmiliekeissä. Tänään meillä kävi sitten takkatutkimuslaitoksen asiantuntijat, ja lopputulos on että meidän takka _ei_ vuoda sen enempää naapuriin kuin mihkään muuallekaan. Mutta tutkinnan tuloksena meillä kuulemma haisee nyt pohjaanpalaneelle hernekeitolle. Millähän ne testaa mahdollisia takkavuotoja? Kysyn vaan!

Sorvi kutsuu, joten hyvää keskiviikkoa itse kullekin! :)