Moi kaikille !

Olin tänään kuopuksen HOJKS:ia vääntämässä. Meni hyvin, jopa yllättävästi. Kuopuksellani on kuulemma suuria taiteellisia lahjakkuuksia, eikä reaaliaineissakaan ole muuta hätää kuin lievä motivaationpuutostila paikoin. Johon opettaja totesi että aikas normaalia tuon ikäisillä sekin.

Sieltä vein sitten taksi-elmana kuopuksen mummolle, elikkäs anopilleni. Kun tulin sieltä, ajoi auto kylkeeni! Vaihtoi kaistaa ja CRÄSH-PAM-PUM. (oon aika hyvä äänitehostetäti...). Noh, en oikeastaan edes säikähtänyt. Ajettiin siihen viereiselle bussipysäkille ja setä tuli suunnilleen kädet ylhäällä (hyvä niin, koska olin juuri kaivanut kuvitteellisen jatimaticin välikausitakkini ylälaatikosta) ja totesi: "mun vika , mun vika, mun vika"! (siis sen vika).

Olin hetken että mitäs tälläisissä tilanteissa pitää tehdä. Mulla on auton kylki kuin hävittäjäkoneen kokoamiskaavio kuvitettuna ja jotain kai pitäisi tehdä ja mitäs nyt ..

Kah onni onnettomuudessa. Tämä kaistanvaihtajasankari oli Popedan monivuotinen keikkabussin kuski eikä ollut ekaa kertaa pappia, vai pitäskö  tässä kohden sanoa poppia, kyydissä. Maailman pienuus. Täällä taloudessa asuu kans eräs mies, joka on kanssa keikkabusseja ajanut ja jollain atomitasolla tuttu tuokin ukko oli. Hoh.

Vaikka tosiaan ei mitään sattunut, niin nyt on joku jälkitärinä käynnissä.

Muita asioita. Meidän koira on kippee :( Sillä on kennelyskä! Se on koirien yskän nimi, vaikkei meillä kenneliä olekkaan. Se sai lääkkeitä ja toivottavasti se pian tokenee. Viime yö yskivä koira samassa huoneessa kun oli vähän.. levoton. En vaan raaskinut alkaa sitä karjapaimentamaan minnekään muuallekkaan, kipeetä poloa.

Naapurin tursas on hakemassa minun poikaani, sotavauva-urhoa lomille. Vihdoinkin! Hän on ollut viimeksi kotona lokakuussa !! Mitä tämä tälläinen peli on, että melkein kuukausi on edellisistä lomista ! Eikä sillä mitään poistumiskieltoja tai sellaisia ole ollut. Ovat sotaharkoissa olleet ja mitä lie. Väärin silti.

Ei mulla ny muuta. Mukavaa torstai-iltaa!