Vietin tänään sorvaamossa aika kauan aikaa blogien parissa. Surrasin ihan randomisti vähän kaikkialla. Ja nyt! Ennenkuin ryysäätte kantelemaan pomolleni, että Elmis se vaan työaikaansa tärvää blogessa pyörimiseen niin lepo vaan! Sorvi työsti sen seitsemättätuhannetta printtiä ulos samanaikaisesti! Niin!

No mutta siis. Monella taholla on laadittu listoja omista ekoteoista.

En mitenkään ylen- tai alenkatso moisia listoja, tärkeistä asioista on kyse. Tämä poloinen telluksemme kun ei tällä menolla muuten enää kamalan kauaa jaksa pyöriä!

Siltikin olen sitä mieltä, että jotta pystyisi tekemään suuria ekotekoja, pitäisi pystyä ensin tekemään edes pieniä egotekoja.

Tarkoitan tällä sitä, että kun tässä nykyhektisessä maailmanmenossa pitää kokoajan tuhatta rautaa tulessa, kalenteri on piukeana merkinnöistä ja menoista, kokoajan pitää olla siellä, täällä ja vielä tuollakin, on sitä ,tätä ja vielä tuotakin, kiire kiire, töihin, harrastuksiin, lasten harrastuksiin, yhdistyksiin, kokouksiin, taidekerhoon, kirjanpitäjäkurssille, jumppaan, rakennekynsikorjaamoon... niin ole siinä ny sitten ekologinen.

Kun ei jaksa olla ekologinen, kun on niin paljon ja kaikkea ja kiire! Eineksiä! Kertakäyttökamaa! Autoja! Kaikki roskat vaan yleisroskikseen! Ei ehdi lajittelemaan!

Jos ihmiset olisivat egologisia itsejään kohtaan, ja höllentäisivät vähän, pistäisivät vähän rajoitinta hakkaamaan niin että ois pakko pysähtyä muutenkin kuin johonkin sydänkohtaukseen, niin varmasti jaksaisi paremmin kantaa myös huolta tästä yhteisestä boltsistamme.

Minulla ei ole kokouksia ja menoja, (paitsi joskus harvoin) tarvon aika tasaisesti väliä koti- työ- koti ja pyrin kaiken väliin jäävän ajan pitämään ennalta suunnittelemattomana. Mua stressaa kaikki liian valmiiksi suunniteltu ja märehditty! Tykkään spontaniudesta, paitsi tässä työ-koti-työ- kuviossa tulee kustannusintensiiviset asiat vastaan. Pakkorako mikä pakkorako.

Niin kauan kun mulla on nämä lapset, tämä koti, nuo elukat , tuo mies ja vielä tursaatkin päälle, vaikkei niitä nyt niin kamalan vakavasti tarvi tietenkään kaikessa huomioida, kun on niillä sentäs omatkin kodit, niin tilanne on tämä.

End of paasaus.

Olen noin maailman kyllästynein muutamiin uutispula-uutisiin, joita suolletaan joka mediassa, tai ainakin näissä iltalehdissä sun muissa joiden nettiversioita käyn lukemassa. Niinku nyt Britney ja sit tää Karalahti.

Tänään kyllä alkoi väkisinkin naurattamaan, kun lätkän SM-liiga ilmoitti että "Kyl me Jerestä tykätään ja se voi tulla pelaamaan ja korvauksiakin saa ja hyvä Jere". Helppohan se on luvata pelipaikkoja ja armoa ja oikeutusta ja olla kiva ja reilukerhon jäsen, kun jäbällä on kuuden vuoden linnatuomiokorttia vilautettu tänään oikeudessa. Mäkin voisin nyt vaik luvata, että jos Jeren muija potkii Jeren pihalle, niin Jere vois tulla tänne tursaaksi oleilemaan.
Mutten mä silti ny lupaa.

Teen nyt oman ekosiirtoni ja vien raihnaisen roppani tästä jupisemasta.

Illanjatkeet kaikille !