Hei taas kaikille !

Must on tullut ihan kauheen laiska päivittäjä, ja nurinkurista kyllä- mitä pidemmän tauon pitää, sitä vaikeampi on keksiä mitään kerrottavaa, vaikka luulisi asian olevan juuri toisinpäin.

Noh koitetaan.

Viime tiistaina oli veljen hautajaiset. Tilaisuus oli pieni ja kaunis, Malmin siunauskappeli pieni ja koruton, mutta kaunis kai sekin on.

Luterilaiset hautajaiset ovat kyllä varsinaisia itkustimulaattoreita. Jo heti siinä vaiheessa kun vahtimestari avaa kappelin oven ja päästää sisälle, meinaa tulla poru, kun se arkku jököttää siinä yksin ja ylväänä.. Ensimmäiset urun pihaukset viimeistään avaa hanat- välillä mieli tyyntyy kunnes taas..  Muistotilaisuus puoltaa paikkaansa kyllä- olisi ollut tosi kurjaa lähteä kappelista suoraan kotiin samoilla silmillä. Muistotilaisuudessa sentään jo naurettiinkin.

Sain eilen päätökseen varaston suur SUUR suursiivouksen. Olenhan mä sitä järjestellyt aina välillä, mutta nyt lähti ehkä noin 30 jätesäkillistä kamaa roskikseen ja hirvittävä kasa kamaa roskalavalle..

Mutta, vaikka olen ylpee ja iloinen suorituksestani, olen myös kauhuissani- olen wanha ! Nimittäin sen tuhannen roudaamisen ja painavien asioiden roudaamisen takia viime yönä heräsin siihen, että käteni oli jumittunut! Kyynärpää oli jotenkin lukossa, eikä käsi liikkunut mihinkään ja liikkumisen yrittäminen sattui hemmetisti. Mutta koska käsi ei muuten ollut kipeä, niin nukahdin ja kun aamulla heräsin, se toimi taas. O/

Tässä kohtaa tarina poukkoilee viime perjantaihin.. Olin syömässä lounasta sorvaamon lounastamossa ja kun palasin, oli täällä toimipaikallani tilanne päällä. Kas kun sain uuden sorvin ja se oli toimitettu huoneeseeni täällä sijaitsevasta varauloskäynnin ovesta- joka johtaa rappukäytävään ja siitä suoraan kadulle. Ja se rappukäytävä ei ole mikään sorvaamoni käytävä.. Vaan se on Puolustusvoimien pääesikunnan aluetta, ja aina kun tuon varauloskäynnin oven avaa, niin siitä lähtee Puolustusvoimien operaatiokeskukseen hälytys. Ja nyt se paitsi avattiin niin vielä pönkättiin auki, niin siitä taisi sitten mennä joku suurhälytys...

Puolustusvoimien mies oli täällä ja sotilaspoliisit ja ehkäpä myös lisempää sotilaspoliiseja tulossa Santahaminasta ja mitä kaikkea... Noh tilanne tietenkin raukesi, koska ei täällä mitään viholaisia ollut liikenteessä, mutta olihan episodi.

Tästä syksystä sanoisin sen verran, että tää on kiva oman kodin sisäpuolelta katsottuna. Heti kun pitää lähtee ulos niin johan alkaa vituttamaan niin ettei veri kierrä. Mä en vaan näe tässä mitään hyvää. Okei onhan ruska esim. kaunis, mutta sekin on kaikista kauneinta kotoa ikkunasta katsottuna. Ja kun tietää ettei tämä tästä miksikään parane moneen kuukauteen, vaan huononee vaan. Viistoräntäsateet, jee. Not.

Hyvää viikkoa kaikille teille toivon :)