Tässä numerossa mm:

• on se kiireitä pidellyt Elmalla
  
• upseerikerho hämmensi Elman
• meiän Elma teki Elman lasten ruuat
• hurja sinkkuelämä päättyi Elmalla
• Elman tursaat hurjina
• kaikkea muuta sekalaista ehkä Elmasta ja sen elämästä

No niin. Mulla on ollut siis ehkä maailman kiireisintä töissä. Sitten kun tossa oli vielä influenssa (ei siihenkään näköjään kuole), hurja sinkkuelämä ja mitä kaikkea niin en vaan ole ehtinyt/kerennyt/jaksanut... plaa plaa muita selityksiä/ mitään kirjoittamaan, mutta nyt kirjoitan! 

Olin siis siellä Upseerikerholla Suomenlinnassa. Kerron kohta siitä paikasta, mutta sitä ennen kerron siitä, kuinka sinne saakka pääseminen oli tushkien savotta.

Ennen lautanlähtöä haimme Upseerikerholla juhlitun sankarin lahjataulun kehystämöstä Krunikasta. Minä ja hyvä työkaverini siis. Sitä ennen meidän piti suorittaa tilkkeidenostotoimenpide, koska meneillään oli ne, joiden nimeä ei pidä mainittavan.

Krunikassa asunee vain jotain minipimperoita, koska niin Liisankadun Pikkolo kuin Siwakin, ja lopulta jopa ärrä tarjosi vain sellaisia tulppia, että lopputulos olisi ollut sama kuin koittaisi laastarilla paikata avomurtumaa.

Olimme jo myöhästymässä  lautasta kunnes Espan ärrältä löytyi sellainen paloauton kokoinen laatikko .. Noh, ehkä ei tästä enempää, mutta joskus voi sitten jonkun pikkuasiankin hoitaminen osottautua yllättävän hankalaksi.

Upseerikerho oli ihan erilainen paikka kun olin kuvitellut. Mielikuvissani ajattelin sen olevan sellainen hieman äijämpi versio intin sotilaskodista. Eli siihen nähden se oli tosi hieno. Mutta kun taas toisaalta olin kuvitellut jakomielisesti sitä myös ihan älyttömän hienoksi paikaksi, niin siihen kuvitelmaan nähden se ei ollut niin hieno, mutta oli se oikeasti kyllä tosi hieno :D Voiko taas tämän selvemmin mitään kuvata?

Se kerho oli siellä alueella, missä ne asuintalotkin. Siinä kun sitten olimme ulkona tupakoinnin poltossa, niin äkkäsin että KAH jossain asuintalon takana on sellainen sky-tracker, se on siis se sellainen valopömpeli josta lähtee neljä(jossain malleissa kolme) kiilaa taivaalle ja siellä ne sit halkoo taivasta, ootte varmaan nähneet joskus ? Joku upseeri ja herrasmies oli siinä sitten kans tupakoinnin poltossa ja nolasi sky-tracker-asiantuntijuuteni julmalla tavalla. Se olikin kuulemma Suomenlinnan majakka...

Mutta muuten oli kivaa! Tosi kivaa! Jatkot olivat Sir Einossa.

Elma-setähän oli Itävallassa kaks viikkoa. Uskokaa tai luultavasti ette kuitenkaan usko, mutta en koko tänä aikana tarjonnut lapsilleni kuin kerran einesruokaa, vaan ihan ite tein joka päivä ! Se on oikeasti ihme, koska meidän iskä tekee meidän lapsien ruuat yleensä, ja mä oon aika epäkokki. Ja tämäkin eineskerta oli pakon sanelema juttu, sorvaamossa oli joku elämää suurempi hätätilanne ja lapset tilas pitsat, joten en tiiä lasketaanko sitäkään edes einekseksi . Kyllä vissiin. Niin että oon oikeasti aika yllättynyt ja ylpee tästä. Arvostan tosi paljon niitä , jotka tekee joka päivä ruokaa. Ja keksii sen että mitä tekis. Se on melkein vaikeinta kaikessa.

Eli en mä tietenkään mitään hurjaa sinkkuelämää oo viettänyt. Sorvasin ja ruokaa laitoin, tosi villiä ? Viikonloppuna tosin vedin vahingossa aika kalsarikoomaeinarikännit. En siis edes herännyt, vaikka yksi tursas tuli tuulikaapin lasista läpi pää edellä. Luoja paratkoon, siinä ois voinut käydä huonosti. Onneksi ei käynyt, milleen muulle kuin lasille, joka oli hajonnut ns. tuhannen pillun päreeksi ja aikamoisella ryminällä. Vaikka makkarin ovi oli auki, niin mä vaan koomakuorsasin.... Tosin yks työkaverini, tai itseasissa se sama, josta jo Krunikka-osiossa kerroin nauroikin, että jos jossain sadan kilsan päässä menee piipaa-autoja, niin mähän nousen vaikka keskellä yötä laskemaan katraani, mutta jos katras on kotona, niin ei nyt mitkään pikku tuulikaapin ovet paljoo unta pöyhi..

Huomenna alkaa ylioppilaskirjoitukset, ja täältä on edustaja paikalla näissä skaboissa. Ja tursaista yks kans.  Huomenna on tekstitaidon koe, joka on uusin yo-rintaman tulokas. Kattelin netistä vanhoja tekstitaidon kokeita ja onhan sekin tietty yks taitolaji saada se onnistumaan. Esimerkkitekstinpätkä pitää pilkkoa päreiksi ja analysoida puhki. Tekstinpätkästä tulee viisi kysymystä. Viime vuonna Tuntematon sotilas - aiheen alla yksi kysymys oli kylläkin kuvan tulkintaa, joka liittyi jotenkin aiheeseen. Noh tsemppiä sitten vaan Ainolle. Vuosaaren lukiolaiset kirjoittavat Vuotalossa, kun ei siellä lukiossa ole tilaa tai paikkaa tai jotain.

Ensi numerossa kerronkin sitten siitä, kun lopetin loppiaisena mässäilyn ja karkinsyönnin- en siis aloittanut mitään laihdutuskuuria kuitenkaan- ja siitä että kuinkas sitten kävikään. Siihen saakka- moro !