Tervehdys kaikille!

Aivan kohta koittaa lempijuhlani, ja se on pitänyt minut kovin kiireisenä.

Ensin töissä... tiedättehän jos ihmisellä nyt vaan sattuu lojumaan työpöydällään sellaisia "teen sitten joskus"- projekteja, ja sitten tämä sama ihminen havahtuu että loma alkaa ja projektien to do- aikataulut paukkuu, vuosikin loppuu ja mitäs kaikkea sitä tänä vuonna pitikään täällä työmaalla oikein tehdä jne.

Siinä sitä ihmispolo sitten vääntää exceliä, koulutustilastoa ja tekee matkalaskuja hiki roiskuen, vaikka ajatukset ovat jossain ihan muualla, kuten lanttulaatikossa, joululahjoissa ja joulusiivouksessa.

Nyt on sellainen tilanne että kaik on valmista, ihan kaikki. Niin lanttulaatikot, joululahjat kuin joulusiivouskin. Niin ja ne sorvaamon projektit.

Aina, ihan joka vuosi, riippumatta siitä onko lapset pieniä vai isoja käy näin: kaikki on siivottu ja hienoo ja valmista, ja sitten vähän vaille h-hetkeä koko kämppä ikäänkuin räjähtää käsiin. Joka paikassa on lahjapaperin rämmäleitä, muovikasseja (yäk), kuitteja, ruokatarvikkeita, pyykkejä, joulukuusenkoristelaatikoita... kaikenlaista. Ja niin nytkin, mutta en todellakaan ala täällä nyt mitään siivoomaan, se on huomenna hetkessä hoidettu homma. (kuuluisia - toivottavasti ei sentään viimeisiä- sanoja..) 

Tämä joulu on erilaisempi kuin koskaan ennen. Ensimmäistä kertaa menossa tai sen vieressä ei ole mukana yhtäkään isovanhempaa, kun se viimeinenkin kuoli syksyllä. Ja ekaa kertaa kaksi lasta ei asu enää kotona, ja minulla on ihanan mummomainen olo, kun he tulevat huomenna tänne kimpsuineen ja kampsuineen joulunviettoon. Siltikin, vaikka ne asuvat ihan lähellä ja käyvät täällä kyllä oikeastaan joka päivä, tai ainakin melkein.

Jossain jouluvalmistelu-ohjeessa kehoitettiin painamaan mieleen jouluvalmistelut, mitkä sujuivat hyvin. Niin että seuraavalla kerralla osaisi valmistella yhtä sujuvasti... Noh, mulla ei ole koskaan ollut näin kivuton joulunalus, mutta miten minä tätä nyt osaan mitenkään sen kummemmin muistella.... Mutta tosiaan, kaikki hammasharjalla hc-emännöinnitkin sujuivat niin vaivatta, että lapseni olivat jopa epäilleet, että tänä vuonna täällä ei ole siisti tupa laisinkaan jouluna... Ja tästä syystä tyttäristä vanhin "orjapiiskuroi" mua koko sunnuntain ja pisti moppiini vauhtia.. hän siis siivosi kanssani ja tosi nopeasti tuli valmista. Kiitos vielä kerran Iida jos luet tätä <3 ..

Nyt toivotan kaikille aivan ihanaa joulun aikaa! Palaan linjoille entistä lihavampana ja ylensyöneenä :)