Kutsukaa heti tänne palokunta, pelastakaa wanhat mapit oy, pekkaniska oy, marttakerho ja ihmistensuojeluyhdistyksen edustaja!!

Pystyn oikein hyvin nukkumaan, nauramaan, syömään, juomaan, hihittämään, tempomaan tissiliivejä, keskustelemaan väriprintteriin soveltuvista kalvoista, organiseeraamaan klemmareita, kattomaan telkkaria, kuuntelemaan radiota, tökkimään paperiveitsellä reikiä pahvilaatikkoon, toljottaa ikkunasta pihalle, bloggaamaan, miettimään, ajattelemaan, hulluttelemaan, röyhtäilemään salaa, saunomaan, suihkimaan, suunnittelemaan.. mutta jumalauta EN PYSTY ROUDAAMAAN PAINAVIA TAVAROITA YHTÄÄN MIHINKÄÄN!

Nyt nimittäin loppui tehokkuus minun osaltani, kun meinasin jumittua sellaiseen sveitsiläiseen linkkuveitsi-asentoon, kun lihas tuolla ruhjoutuneessa alaselässä alkoi äntyröimään. OIsko se nyt kiva mennä kotiin nenä maata hipoen? Ei olisi.

Ainoa sellainen pienehkö ongelma on, ettei täällä kukaan näitä romujani mihinkään roudaa, jollen minä itse. Mutta- nämä romut täällä eivät pitkässä juoksussa merkitse minulle juurikaan mitään, kun taas selkäni kanssa minun on elettävä loppuikäni. Niin että siltä pohjalta aateltuna tehokkuus loppu nyt tähän just nyt. Lähen himaan täältä! Paska paikka! :)