Heräsin puol 11, eli en niinkään aikaisin ja heti ensitöikseni hokasin, että kuopus ei ole tullut yöksi kotiin, eikä oo ilmoittanut missä on.
Tiedättehän reaktion- hätäännys- paniikki- pelko. Sitten kun selvisi, että hän on tyttöystävällään yötä, niin helpotus- raivo- vimma.
Se luikki kotiin selityksin "luulin että me sovittiin...", "muistin että mä soitin..." Nyt en oikein tiedä mitenpäin olisin. Olen ollutkin sitten tutusti ja turvallisesti naama norsun v**ulla ja mietin mitä sanktioita järjestäisin tolle. Vai oonko vaan superonnellinen siitä, että tyttö on kotona ja kunnossa ? Hitsi, teinien kanssa eläminen on välillä sit niin vimmaista.
Asumuksen paskat ja roinat ovat saaneet tietynlaista raivokasta kättä osakseen, koska teini.
Tässä teille pitkästä aikaa pari otosta vähän isommasta Olavista. Onneks on Olavi, joka ei ilmoittamatta ole pois kotoa ikinä. Hihi.
Kuvat on ottanut tyttöni mun (ei siis kuitenkaan se teini) . Kivaa lauantaita kaikille!
Kommentit