Voi vinhake hei,
luulin että teillä on ollut mua ihan hirvee ikävä, kun viime viikolla oon viimeksi blogannut. Oli niin kovin paljon uusia kommentteja.

Mutta pöh ja höh. Nyt kun Vuodatuksen Veijolla on joku uus julkaisumoottori tai joku sellanen, niin spämmiä taas ropisee niin että helmat paukkuu.

Noh, oli teillä ollut ikävä eli ei, niin kerron nyt kaikkea.

Torstaina, viime viikolla, esikoiseni puhalsi nollan (eli intti loppui)  ja sen jälkeen ei muutamaan päivään puhaltanut kyllä todellakaan nollaa, siis alkomittariin. Mutta nykyisien kermapersepoikien kansoittamassa maassa se, että kävi koitoksen kunnialla läpi, antaakin aihetta  puhaltaa sekä nollia että ei nollia.

Älkää ny käsittäkö väärin. Jos joutuu keskeyttämään intin jonkun _oikean_ syyn takia niin sehän on vaan harmistus ja voi voi ja ymmärrettävää. Sivari on myös tosi jees. Mutta näitä joilla vaan taitaa tulla ikävä äitiä kesken kaiken, en oikein ymmärrä...

Perjantaina tyttäreni Aino sai ajokortin. Meidän perheessä on nyt sitten kaikilla muilla kortti, paitsi kuopuksella koska se on niin kuopus. Olen yrittänyt koulia itseäni, että ei panikointi eikä rivakka hysterisointi mitään auta. En voi joka kerta olla sydänkohtauksen partaalla, kun joku noista lähtee autolla liikkeelle. Ja tässäkin kun on kyse siitä, että luotan kyllä heihin, mutta kun NE MUUT!

Perjantaina oltiin myös sukujuhlissa Kaapelitehtaalla, Hima ja Sali- ravintolassa. Jossa oli tätä sukujuhlaa varten yksityistilaisuus. Eivät nämä nyt mitkään varsinaiset sukujuhlat olleet, mutta yksi sukulaiseni sai tarpeekseen siitä, että ainoat paikat tässä viime vuosina, milloin on saatu porukka isommalla läjällä koolle, ovat olleet jonkun hautajaiset! Ja ihan sen takia vaan, ilman mitään syytä ja teemaa, oli juhlat.  Oli kivaa ja hupaisaa ja jatkoille mentiin Manalaan, jossa sitten kyllä menin ihan humalaankin! Oli myös ihan luksus olo, kun yksityinen autokuski, James Tursas, kuskasi kaikki mahdolliset välit autolla. Kiitos James Tursas sinulle!

Perjantaina nyt tapahtui näköjään kolmaskin mainitsemisen arvoinen asia. Join ensimmäistä kertaa eläessäni Fisua!

En enää aloita kappaletta sanalla "perjantaina"! Kun tultiin Manalasta kotiin, jäin suustani kiinni erään meillä olleen tursaan kanssa ja käsittelimme sekä mustetahratestit ja roudareiden sielunelämän että myöskin vaikka mitä, ja puol kahdeksaan saakka aamulla siinä sitten meni.

Heräsin kuitenkin jo ihan ajoissa, jotain kahden jälkeen, ja heräsin- en krapulaan enkä mihinkään sellaseen, vaan siihen kun nenääni tulvi kahvintuoksua ja mieleni teki kahvia niin julmetusti että nousinkin sitten heti, enkä siis omistanut krapulaa. Vaikka olin siis mennyt ihan hirveään känniinkin...

Sunnuntai meni kans ihan normisti, silleen puoliangstaten ja puoliksi ei- angstaten.

Eilen kuopus tuli kipeäksi ja tilasin sille ajan Diacoriin. Tänään olimme siellä, ja hänellä on keuhkoputki tulehtunut. Antibioottikuurin sai hän. Minä sain eilen verolapun ja saan 500 palautusta sitten joskus. Elma-sedän verolappu ei ole vielä tullut. Kai ne siellä veroehdotuskeskuksessa räknää sen veroja ja menoja ja tuloja ja oloja , kun se on niin multimies, roudaa, miksaa, ajaa rekkaa, ajaa kuorkkii, roudaa, toimii psykologina ja kaikkea niin kyllähän siinä räknätä saa. Se on edelleenkin siellä rok-rundilla. Ta siis "rok".

Nyt on aikas tosi kivaa kun esikonen on kotiutunut niin sehän tarkoittaa sitä, että tursaatkin ovat kotiutuneet. Nytkin täällä on käsittääkseni jotain 8 ihmistä, ja se on tosi paljon enemmän kun viime aikoina täällä saattoi olla vaan jotain kaksi ihmistä ja välillä olin jopa yksin! Kun on tottunut laumaan ympärillä, niin siihen on tottunut ja on niiiin kivaa kun täällä on elämää ja ääniä.

Käsi voi vieläkin ihan kakasti. Eilen olin iltapäivästä tähän aamuun saakka käsi paljaana, sillä seuraamuksella, että tänä aamuna sattui sitten niin paljon että teki mieli itkeä. Taisin pari silkan vitutuksen kyyneltä muuten salaa tirauttaakin. En voi käsittää, että jos ranteessa on joku tendovaginiitti (joka anteeksi nyt vain kuulostaa ihan hammaspildeltä noin suomennettuna) niin miksi oi miksi joku hermo sykkii ja sätkii olkapäässä saakka!? Ja sitten kun käsi on vakautettuna paskatilkkeissä niin mikään ei syki eikä sätki.. Tikapuuhermoston oireita vissiin tämä.

Kaikki televisiomaailmaan liittyvät asiat on käsitelty paljon paremmin muissa blogeissa, eli ei niistä sit muuta kuin että mua kohdellaan kyllä epäreilusti kaikissa seuraamissani tosi-tv-sarjoissa. EN voi käsittää miten se kanki-kankkunen vai mikä kaikkonen onkaan on edelleen tanssikisassa, enkä voi käsittää, miksei Amacing Racessa se hirvee uskovainen perhe jo putoa enkä sitä, että mistä sellaisia kiittämättömiä paskoja sikiää, kun oli tässä Luukusta Lukaali-ohjelmassa viime viikolla? Epäreiluutta kyllä! Ja erittäin tärkeitä asioita vieläpä!

Nyt kun tämä sohvaperunointi tuli tässä jo ikäänkuin puheeksi, niin onneksi muistin että eräs seuraamani sarja alkaa kaks min. kuluttua telkkarista.

Heip vaan ja moi!