Moih,

on se jännää, että lyhytkin loma saa kyllä sekä vuorokausirytmin että viikonpäivistä tietoisuuden ihan sekaisin. Tosin, kun on loma niin eipä sillä suurta merkitystä olekaan että mitä kello on tai mikä päivä on, mutta kuitenkin.
Se tässä vaan pelottaa, että jos en muistakaan mennä loppiaisen jälkeen töihin.. Ihan lähes vapisuttaa. 

Tapaus metallinpala esikoispojan silmässä oli onneksi paljon vaarattomampi kuin mitä ehdin jo hätähousuilla. Se oli ollut ihan tossa silmän pinnassa näkyvillä, mutta jossain Senaatintorin epähygieenisissä olosuhteissa sitä oli vähän paha lähteä ronkkimaan pois, ja hyvä etteivät yrittäneetkään. Sellasella pumpulipuikolla se oli siitä otettu lääkärissä, mutta tietty myös silmä oli tarkastettu pohjiaan myöten ettei siellä oo mitään. Eikä ollut eikä silmä ole ees punainen eli kaikki siis hyvin sillä rintamalla.

Ja kaikilla muillakin rintamilla. Tosin aamukahvi meinas roiskua rinnuksille, vatsamakkaroille, lattialle, seinille ja kattoon. Joudun nyt toistamaan sanaa Senaatintori näköjään päivätolkulla. Hesarissa oli (taas?) juttua tuon kyseisen torin valaistustaideteoksesta, eli siellähän nyt sitten valaistuu niin kirkko, apostolit, tornit, patsaat, yliopistot, valtioneuvostot ja mitä siellä nyt onkaan.
Eilistä valaistusta oli häirinnyt juhlien jälkiä korjannut traktori valonheittimineen.
Tosin Hesarin mukaan "uuttera työmies lopetti valoshoun ajaksi työskentelynsä" tai jotain tällästä.

Kuulin tästä uutterasta työmiehestä jo eilen. Se uuttera työmies kun nimittäin sattuu asumaan täällä meillä! Roudareiden työnkuva kun käsittää myös traktorihommat. Hoho.

Tänään voi olla että nautin tipallisesta tammikuusta muutaman siiderin voimin. Ehkä, ei voi tietää vielä tässä vaiheessa päivää.

Ei tässä ny muuta, i'll be back.