Minua on lähestytty sähköpostitse. Eräs anonyymina pysyttelevä henkilö toivoi ja pyysi, josko voisin julkaista hänen kirjeensä täällä, ja sen teen.

Hei Elma-täti!

Olen lukenut blogiasi niin kauan kuin se on ollut olemassa, ellen jopa kauemminkin. Olen havainnut, että sinun kommentaattorisi ovat hyvin fiksunoloista porukkaa, ja siksi pyytäisin, jos sinä ja nämä kommentoijasi voisitte yhdessä ratkaista pulmani.

Ja se on seuraavanlainen:

Asun perheeni kanssa, johon kuuluu itseni lisäksi mies, aika usein miehen muualla Suomessa asuvia työkavereita, neljä lasta, lasten kavereita- vakiovarusteina mm. vävy ja muutama turs.. naapurin kakara. Perheessäni elelee vakituisesti siis noin 6-10 henkeä ja näiden lisäksi meillä on 14 lemmikkieläintä.

Asun 60-luvun lopussa rakennetussa rivitaloyhtiössä. Yhtiöön kuuluu 8 taloa, 43 asuntoa. Asukasmäärä yhtiössä on n.115.

Taloyhtiö on hyvin pidetty. Isännöitsijä asuu itsekin täällä ja ei täällä mitään paikkoja päästetä pahasti rapistumaan, ja sehän on tietenkin vain positiivinen asia.

Tänä kesänä on tehty paljon perusparannustöitä, ja viimeisimpänä jokaisessa taloudessa käytiin tarkastamassa jotain putkihommia. Jotain sulkuja, kun jollakin ne vuoti, ja sitten käytiin katsomassa, ettei muillakin ole samaa vikaa.

Tämäkin on ihan hyvä asia toki.

Mutta nyt kysynkin, ja tähän minä haluaisin vastauksia:

Kuinka paljon asukkaan pitää sietää sitä, että erilaiset remonttireiskat ja rööriroopet kulkevat sisään ovista ja ikkunoista yleisavaimilla päiväsaikaan ihan randomina, kunnioittamatta lainkaan asunnossa elävien ihmisien kotirauhaa, irtaimistoa ja lemmikkieläimiä?

Minun pinnani katkesi viime viikolla, kun rööriroopet sivalsivat kodinhoitohuoneen pöydältä monta koneellista pestyä ja kuivattua ja viikattua pyykkiä likaiselle lattialle. Taisivat vielä kävellä pyykkien päälläkin varmuuden vuoksi. Ihan niinkuin pyykkiä ei riittäisi tälläisessä huushollissa muutenkin tarpeeksi!!

Täytyykö minun pitää paikat puhtaina ja pinnat tyhjinä jatkuvasti vain sen takia, jos joku raksa-äijä haluaa tulla jotain nysväämään kotiini? Isännöitsijän kanta valituksiin on: tästähän ilmoitettiin kyllä.

Haha, isännöitsijä laatii monta kirjelmää viikossa, jotka ovat niin sekavia, että varsinaisen jutun juoni jää epäselväksi. Sitten kun oikeasti jotain tapahtuu, niin kaikki ovat aivan yhtä ulalla kuin allekirjoittanutkin, kun ei niistä sepustuksista ota selvää kukaan, ei edes Erkki.

Miten minun pitää toimia, jotta tälläinen ei toistuisi?

Kysyy nimimerkki "voikohan vitutukseen tosiaankin kuolla"

NO huh huh mikä kirje. Pyykit lattialla!! Eiköhän nyt yhdessä auteta vitutukseen kuolevaa rouvaa ja neuvota miten hänen pitäisi jatkossa toimia tälläisissa tilanteissa?