Nyt se sitten lähti.. nimittäin esikoinen armeijaan.
Jaa miltäkö äitistä tuntuu ? Kiitos kysymästä- ihan kauhealta !!! Olin
koko aamun kuin mikäkin tönkkösuolattu kakkapökäle, jotenkin oli
sellainen niin omituinen olo että tuossa tuo nyt tursaineen pyörii,
mutta kohta ei pyöri kuin satunnaisesti lomilla ja milloin nekin mahtaa
ekan kerran koittaa...
Tein vielä sen erheen, että kävin heittämässä sotimaan lähtevän
esikoiseni tuohon kauppahimputtiin, jossa hän reffasi
asevelitovereitaan, jotka lähtivät kaikki siis samaan paikkaan
palvelukseen, eli ensin Santahaminaan ja siitä Isosaaren linnakkeelle
tätä Helsinkimme kaupunkia puolustamaan.
Niin erhe se oli siinä mielessä, että enpä ennen olekkaan
kauppahimputissa vollottanut, mutta nyt olen! Siinä me ensin käytiin
yhdessä kaupassa ja sitten minun sotavauva lähti yläkertaan ja minä
parkkihalliin alakertaan. Toki halattiin siinä ja huohhh..
Tietenkin jos nyt olisin järkevä ihminen, ajattelisin että tämä nyt
vaan kuuluu normaaliin elämänkulkukiertoon ja enemmän tässä varmasti
olisi pillitettävää jos elämä ei olisi kulkenut normaalin kulkukierron
lailla..
Mutta järkevyys ja tunteilu eivät minun päähäni useinkaan mahdu samaan aikaan.
Esikoisen armeija toi mukanaan hiljaisuuden tähän torppaan. Ei
tursaita, ei kolisevia ovia, ei musanrytkettä.. tämä muu väestö täällä
kun on huomattavan paljon hiljaisempaa kuin juuri tämä esikoinen.
Nytkin ollaan Iidan kanssa kahden täällä ja on niin hiljaista että
taidan kohta alkaa lisempää vollottamaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti
vaikka laulamaan.
Yks tytär ja vävy ovat leikkineet vävyn luona kotia viikon, kun sieltä
on wanhukset matkoilla. Onneksi ne sentään tulevat huomenna kotiin, ja
oli ne täällä toki aamullakin saattamassa sotaurhoa matkaan ja eilen
illallakin ja ...
Lauantaina juhlittiin esikoisen kummitädin kanssa tätä sotilasuraa..
kuuteen saakka aamulla! Kerrankos sitä ainoa poika lähtee sotimaan,
pitäähän sitä nyt juhlia. Niin kerta.
Ei mulla nyt ole tosiaankaan mitään muuta mielessä kuin tämä suuri tapahtuma, joten ei täss änyt sitten kummempia siis.
Hyvää viikkoa kaikille. Vollotetaan kun tavataan !
maanantai, 9. heinäkuu 2007
Kommentit