Meillä on ollut täällä kotona lapsista muutama flunssassa. Köhinää ja pihinää- sellasta tyypillistä.

Tänään lieviä draamakuningattaren taitoja omaava kuopus fikkaroitsi kurkkuaan "joka oli täynnä valkoisia patteja".
Minä tietenkin kans fikkaroimaan sinne. Nielurisat kyllä ovat hänellä kookkaat juu, mutta en minä hyvällä mielikuvituksellakaan oikein mitään patteja sieltä havainnut.

Mutta kun kuopus oli patteja nähnyt, niin kurkku tuli heti niin kipeäksi että hän itkua väänsi ja kyynelehtien kakoi: onko mikään lääkäri auki enää (kello oli vähän vailla 9 illalla).

Noh, ajattelin sitten että en minä voi mitenkään tietää miten kipeä se kurkku oikeasti on, oli siellä patteja tai ei, ja lähdin sitten siltä istumalta lastenklinikalle.

Siellä ei ollut oikein ketään! Ei jonoja eikä täysiä odotushuoneita. Ei oo vissin oikein mikään sairastamisen sesonkiaika siis... Koko reissuun labrakokeineen ja kokeiden vastausten odotuksineen meni reilu tunti, ja onhan täältä periferiasta sentään ajomatkaakin hieman.

Kävin joskus toka nuorimman (joka on nyt 18, meillä vaan lapset vanhenee- minä en;)) ollessa ala-aste-ikäinen klinikalla hänen liikkatunnilla teloutuneen kätensä kanssa, jolloin meidät vastaanotti venäläinen lääkäri, joka tulkitsi röntgenkuvaa sanoen "ei täällä mitään ole mutta irtopala" . Sana irtopala toistui monta kertaa, mutta lukuisista kyselyistä huolimatta irtopalan salaisuus ei koskaan selvinnyt.

Tänään meitä palveli taas herra irtopala! Tällä kertaa hän katsoi kuopuksen kurkkuun noin puoli sekunttia ja totesi : pusutauti.
Pusutautikoe sitten otettiin, joku pikaseerumitesti, jossa verta herutettiin sormenpäästä sellainen fingerporillinen.

Ei ollut pusutautia, eli mononukleoosia. Ei ollut mitään sen kummempaa, ei edes irtopaloja tällä kertaa. Flunssa vaan, jota voi lääkitä buranalla ja ties millä. Tai olla lääkitsemättäkin, jos siltä tuntuu.

Draamakuningattaren poikanenkin vaikutti ihan terveeltä kun sai herra irtopalalta kuulla, että ei siellä kurkussa mitään ole, sen enempää patteja kuin irtopalojakaan...

Ja niin- minä kuulun BB:n katsojakuntaan ja ehdin melkein kokonaan sen katsomaan äkillisestä sairaalareissusta huolimatta. Ainoa mikä mua koko ohjelmaformaatissa risoo on se, että ne jotka "eivät ole koskaan katsoneet sekuntiakaan moista paskaa"- ovat ohjelman kovimpia kritisoijia. Miten voi arvostella niin voimakkaasti jotain sellaista, jota ei ole katsonut sekuntiakaan ?

Tämän vuotisesta BB:stä en osaa sanoa vielä oikein mitään. Selkeä inhotus siellä kyllä on, naispuolinen ehkä herra irtopalan kaukainen sukulainen...

Tänään ois alkanut Hill Street Blues! Näkemättä jäi, koska pattikurkkuisuus. Luulen, että HSB vaikuttaa nykypäivänä joka tosi hyvältä ja nostalgiselta, tai sitten vastaavasti tosi kököltä ja kasarilta.. Selkeää eiks vaan ?

Kohta mulla muuten epäilemättä tulee hermot! (mun hermot ei koskaan mene, ne vaan tulee). Viikon päästä on hääjuhlat tiedossa ja a) en tiedä millä verhoaisin läskin ruhoni, varsinkin nyt kun mulla on ne, joiden nimeä ei pidä lausuttaman, tuntuu että oon oikeesti sellanen hyllyvä aladoobi. b) en tiedä millaisia järjestelyjä vaatii parin häävieraan, jotka oikeesti on aika vieraita, majoittaminen tänne meille... suursiivous? piensiivous? al naturel läävä ?

Mitä oikeesti häihin laitetaan päälle ? Jotain hienoja silkkiluomuksia ja korkokenkiä ja kimallehuiveja ja korkkiruuvikiharoita? Ainoa mikä onnistunee suuremmitta kevätjuhlakuvioitta on korkkiruuvikiharat, mutta ei nekään tietenkään aina onnistu.

Ja se tärkein- missä myydään mitään sellaisia tavallisen kokoiselle mutta kuitenkin pullevalle ruholle valmistettuja vaatekappaleita?
Seppälän vaatteet on tarkoitettu 190 senttisille ja 36-kiloisille teineille, Lindeksillä on aika arkista loimea vaan tarjolla.. ja saatana! Iso ongelma on se, että vaate johon daisarini mahtuvat sisään, on sitten kautta linjan mallia teltta! Oletus on siis ilmeisesti se, että jos on isot tissit, on myös kaikkialta iso. No niinhän mä melkein olenkin, mutta ne kuitenkaan mallia soputeltta enkä mikään isojen tyttöjen osaston kantis...

Mistä sellaset laihat tai sanotaan nyt näin ettette luule, että mä luulen itseni laihaksi- vaan sellaset ei soputelttaa tarvivat vaikkapa silikoonipimut- mistä ne löytää vaatteensa ? Ottaa muuten päähän sekin, että nämä äitiysmekkomalliset paidat, joita nyt on ollut tarjolla, ovat kans sellaisia että tissit ei mahdu! Ja sitten jos ottaa jonkun jättikoon, niin tissit mahtuu mutta telttamaisuus. JA SILTI niissä on sellaset ihme tynkähihat, että vaikka vatsa on teltan sisässä kovinkin jemmassa niin allit ne vaan iloisina ikiliikkujina väpättää. Miksei niissä voisi edes joissain olla vähän pitemmät hihat, pentele??

Onko kukaan käyttänyt ruhonsa litistämismielessä korsettia? Jos on niin kertokaa- jos saa vaikka  mahan näyttämään pienemmältä korsetin avulla, niin tursuaako ne sitten jostain kuitenkin ulos, koska läskin määrähän on vakio. Eihän se korsetti sitä läskiä mihinkään kuitenkaan poista? Tuleeko esim. reisiin ja kainaloihin sellaiset hirveet läskipallerot, kun mahan läskit liiskaantuu sinne, kun jossainhan niiden täytyy sijaita ? Apua!

Ei oo helppoo kun on vaikea ongelmaruho. 

Menen nukkumaan ! Jospapa alitajunta työstäisi yön aikana täydellisen asukokonaisuuden mulle ! Hyvää yötä ja kertokaa mulle, minne läski menee korsetin alta vai onko se vaan liiskana paikallaan ?