Rakas päiväkirja

Nyt on maanantai, ja nousin tänä aamuna sängystä 45 minuuttia sen jälkeen, kun herätyskännykkäkello aloitti herättämisurakkani.

Noustuani raahauduin vessaan ja tein siellä, mitä nyt normiaamuisin kaikki tekevät: fiksasin rakennekynnet kondikseen, kiinnitin pari irronnutta hiuspidennyksen palasta kohdilleen ja ajoin partani. Lisäksi läimin itseäni kylpytakkini ylälaatikosta löytyneellä nuudelinpalalla, jotta heräisin.

Näiden aamutoimien jälkeen aloitin aamun liikunnallisen osuuden. Laitoin esikoiseni itselleni noin 7 numeroa liian isot lenkkarit jalkoihini ja ulkoilin kolme sekunttia. Tämä aika kun suunnilleen menee Hesari-laatikolle.

Kahvin keralla avasin sitten Hesarin, radion, silmäni ja suuni.

Kaikki menikin varsin mallikkaasti siihen saakka, kunnes radiosta tuli Joutsenlaulu. Radio lävähti samantien kiinni. Onhan elämä välillä kurjaa ja ikäviä asioita tapahtuu, mutta tarviiko minun kuunnella maailman kattavinta elämäntuskaa aamulla radiosta kello puoli seitsemän? No ei tarvitse, eikä kenenkään muunkaan pitäisi tarvita.

Nyt olen sorvaamossa ja kyräilen radioita korvat soikeena. Ihan vaan Joutsenlaulun varalta.

Viikonloppuni meni kivasti. Ja mikä parasta. Annoin sille känni-margariitalle turpiin baarissa, jossa olin kaverini kanssa. Se ei päässyt väliin sotkemaan meidän illanviettoa. Hähä, ihan oikein sille.

Elma-setä ja muut roudarit saapuvat tänään Pyhätunturilta. Naapurin tursas hakee. Kivaa.

Mutta nyt ei muuta kuin kivaa alkanutta viikkoa kaikille:)