Elämääni vallitsee tällä hetkellä Elämää Suurempi Ongelma!

Nimittäin. Tänään alkoi lätkän mm-kisat. Nehän eivät minua kiinnosta sitten ei pätkääkään, mutta talossamme majailee tällä hetkellä 5 lätkähulua, joten kiinnosti tai ei- en voi olla kuulematta lätkän jylyä.

Voisiko sitä opetella lätkähuluksi? Vähän samaan tapaan kuin voishan sitä opetella tässä vielä vanhoilla päivillään syömään juustoa ja kuuntelemaan Lauri Tähkää.. tai no, lätkän seuraaminen on kevyempi uhraus kuin Lauritähkänkuuntelu juusto suussa.. äh.

No siis. Koska en saa muusta perheestäni paljoo seuraa, paitsi ehkä Iidasta ja sen puoliskosta, ja Iida on tehnyt pätkiskakunkin ja siivonnut muiden tyttöjen kans täällä (kiitos raksut<3) niin avasin siiderin. Mummovapulle revanssia tai jotain.

Mutta jos äidyn juomaan paljon siideria, huomenna on krapula enkä saa huomenna(kaan) sit tehtyä mitään täällä ja mun pitäisi saada koska saan ens viikonloppuna arvovieraan Tampereelta tänne.

Okei, jos siis en juo siideriä enkä kato lätkää, niin mitä sit voisin tehdä. Tulin vasta vähän vaille seiska sorvaamasta, ja olen aika väsynyt. En kuitenkaan halua mennä vielä nukkumaan, koska lätkäfanit kuitenkin rehaavat täällä ja järjestävät jotkut Kauppatorin kansanjuhlat meidän olkkarissa just kun meinaan nukahtaa.

Kirjaa vois lukee, mutku jos meen meidän sänkyyn lukemaan nukahdan heti. Jos taas luen jossain muualla, niin en pysty keskittymään koska lätkää tulee kahdesta telkkarista !!! Toisesta telkkaristakin pitää tulla lätkää sen vuoksi, kun aina joku lätkähulu on harjoittamassa tupakoinnin polttoa pihalla  ja sieltä näkee telkkarin ikkunan läpi. Ei saa nähkääs mennä kolmeakaan minuuttia lätkää ohi hulujen silmien!

Telkkaria vois kattoo tietenkin, sehän on pääharrasteeni, mutku sieltä tulee siis sitä lätkää.

Mitä ihminen voi tehdä silloin, kun se ei joko voi tai jaksa tehdä mitään. Mitään järkevää en missään nimessä jaksa tehdä. Enkä paljoo mitään järjetöntäkään. Ärh.

Kylläpäs tämä oli taas oikea järkipostausten rekordelig-siideri. Äh.