Hei!

Arvatkaa että olen pönttö ihminen. Paitsi että olen siis tälläinen hilpeä biojätteiden kävelevä maatumispönttö, olen myös dorka.

Elämäni on joltain osin kyllä yhtä ketjureaktioiden putkea. Olen taatusti ollut edellisessä elämässäni ketjusilmukka! Kaikkien virkkausten äiti ja tukipilari!

Ei tässä nyt ole sen vakavammasta kyse kuin joulun poistamisesta talosta.

Normaalilla ihmisellä se kävisi näin:
"Kah, korjaampa joulukoristeet ja - roinat pois. Laitan ne samoille paikoille mistä otinkin. Noin. Aikaa kului vartti"

Mulla se käy näin:
"Perse, nyt se joulu sit meni. Korjaampa joulukoristeet- ja roinat pois. Laitan ne samoille paikoille... ai niin- en voikaan laittaa niitä samoille paikoille koska niillä paikoilla on jo muuta. No siivoompa ne muut pois. Ai niin, mutta ennenkun saan ne muut pois, pitää siivota joku paikka, mihin ne muut laitetaan... Ääh puuh, no niin, sainpas siirrettyä tuota vanhaa kirjahyllyä varastossa- ärh noin nyt .. kah esikoisen rummut.. no kasaanpa ne tänne.. mikäs tästä irtosi- onko rummuissakin irtojalat... kaikkea sitä näkee.. no nyt.. ärrrh murrrrhhh noin nyt on roudattu neljätoista laatikkoa paikasta a paikkaan b... nyt ne joulukoristeet.... Laitanpa ne nyt tuohon työhuoneen sängylle väliaikaisesti... saakelin kissa pois niistä koristeista... EIIIHH ÄRRRHHH! noniin jos nyt ..ärrh puuh ai jai nyt jäi käsi väliin ooh äarhg... "
Valmista ei ole vieläkään ja aikaa on kulunut kaksi päivää"

Että tollasta.

Huomenna alkais taas työt pitkän loman jälkeen. Vähänks plääh. Mitä sitä nyt ees pitää muistaa? Pukeutua nyt kai ainakin. Ei varmaan mahdu ees mitkään "oikeet" vaatteet päälle.

Mut hyvää sunnuntaita vaan kaikille ! Moi!