Harvoin, tuskin koskaan, jos milloinkaan kärsin unettomista/huonosti nukutuista öistä. Joskus niitä kuitenkin osalleni osuu, ja viime yö oli sellainen. Täytyy kyllä sanoa, että en tajua miten jatkuvista uniongelmista kärsivät pysyvät järjissään. Minä en pysyisi. Yksi yö kerran vuoteen nyt on aika iisi nakki, varsinkin kun tämän vuoden uneton yöni osui loma-aikaan.

Mutta nyt, kello ei oo paljon mitään ja kahvi on juotu ja hesari luettu ja internettikin melkein taas koluttu läpi jne. Pinnistelen vielä hetken ennenkuin alan täällä rehaamaan ja kolistelemaan.

Mikään ei saa minussa aikaan yhtä ristiriitaisia tuntemuksia kuin joulun loppuminen ja joulukamojen pois korjaaminen. Samanaikaisesti olen sekä riemuissani, kun koti näyttää paljon isommalta, siistimmältä ja sellaiselta Elmammalta, koska minussa on yhä enenevä krääsäkammo. Kukin tyylillään, mutta tiedättekö kun joillakin on esim. olkkarissa iso kirjahylly, ilman yhtäkään kirjaa! Hylly on perusteellisen täynnä krääsää, valokuvia, "kauniita" posliiniesineitä, matkamuistoja jne. Tuollaiset hyllyköt ovat minulle kauhistus, mutta onneksi mun ei tarvi sellaista perustaa kotiini. Mutta sitten toisaalta olen taas murheissani, kun pakkaan parhaat kaverini varastoon odottamaan ensi joulua. Lohduttauduin sillä, että voinhan minä aina välillä käydä heitä varastossa moikkaamassa.

Joulun poiskorjaaminen on myös ihan hirvittävä urakointijuttu. Kun sehän on siis niin että niitä koristeita laitellaan paikoilleen silleen pikkuhiljaa, ihan jopa kuukaudenkin ajan yhä enenevissä määrin mitä lähemmäksi joulua tullaan. Mutta sitten kun ne kaikki pitäisi korjata noin niinkuin samalla kertaa pois niin ei tu mitään. Siksipä päätin, että ei missään laissa kai ole kiellettyä pitää punaisia verhoja ikkunassa loppiaisen ylikin? Kun ei niissä ole mitään tonttujakaan, ihan vaan yksiväriset punaiset verhot ovat. 

Hiuskoulussa opiskeleva kuopukseni leikkasi hiuksiani. Olkootkin, ettei hän ensimmäisen vuoden opiskelijana ole vielä opiskellut hiustenleikkuuta, niin meillä on kyllä liuta asiaan tarkoitettuja saksia täällä. Tämä klassinen "huonot latvat pois"- leikkaus tehtiin. Eihän siinä muuten mitään, mutta mulla oli huonoja latvoja puoli selkää, joten lyhenipä urakalla nyt sitten. Hiukseni ovat ohentuneet ihan luiruiksi, en tajuu. Viime kesälomalla kun oli se ihana helle, niin pidin kokoajan hiusksiani sellasella "tyylikkäällä" nutturalla, eli ponnari oli aselteltu sellaseksi yhdeksi sotkuseksi myttypalloksi. Välillä pallo auki ja hiustenpesu ja sit taas äkkiä pallo takas päähän, koska mikään ei oo niskassa niin kuuma kun hiukset helteellä.

Sitten helle loppui, avasin pallon ja ihmettelin että missäs mun hiukset on? No nyt tosin kun tosiaan ne huonot latvat, eli huonot puoliselkää on pois, niin ehkä tästä vielä kuontalo tulee.

Ei mull nyt muuta tässä. Laitan tähän loppuun kuvaksi kuvan, jossa Iida oli kipeä ja koirat menivät pitkin seiniä. Toinen ihan kirjaimellisesti...