Huomenta kansalaiset. Se on tiistai nyt. Ei maanantai. Ajattelin vain muistuttaa, jos satutte olemaan yhtä sekaisin kun esimerkiksi minä.

Pääsiäinen on nyt vietetty ja olikin kyllä hyvä pääsiäinen. Näin siitä huolimatta, vaikka edellinen postaukseni saattaa antaa ymmärtää jotenkin toisin.

On tiedättekö ihanaa ja sen lisäksi oikein mukavaa havahtua välillä ajatukseen että "mitähän seuraavaksi en tekisi"-  kun on vain sellaista mukavaa joutenoloa joka ei ole mitään tuskallista ja hermostunutta eestakaisin ravaamista ja mietiskelyä, että mitä hittoa tekisin.

Katsoin Lostin ekan tuotantokauden. 25 jaksoa kertaa 42 minuuttia, hih olipa urakka. Mutta tästä maratoonista huolimatta olen ihan Lost-apukoululainen perheessämme. Meillä on kotona katsottu toista tuotantokautta jo 19 jaksoa muiden toimesta.

Piha tuli kuovittua jonkinmoiseen kuntoon hyvän sään aikana, jota ei enää tälle aamulle sitten riittänytkään. Olin päättänyt olla kiva äiti, ja jättää auton pojalle, jolla se voisi huristaa kouluun. Kiva äitiyteni päättyi kuitenkin sillä sekunnilla, kun havaitsin ikkunasta että taivaalta sataa samankaltaista tuotetta, kuin miltä käytetyn vaipan sisältä tursuava selluloosa näyttää.

Voisin tietenkin myös tässä kohtaa kertoa, kuinka suolistoni huutaa hallelujaaah (hard rock sellaista jopa ehkä) kun arki on palannut. Mutta säästän teidät likaisilta yksityiskohdilta ja alan - ylläri ylläri- en järkkäämään klemmareita, vaan tappamaan pahvilaatikoita. Lätistämään ja viikkaamaan. AH!

Kivaa tiistaita kaikille:)