No niin- the maailman tärkein kokous on ohi! Aaltoja!

Lähdettiin perjantaina kohti Oulua IC- junalla, joka lähti Helsingistä muutaman minuutin yli 10 aamulla. Junamatka kesti seitsemän tuntia, ja se meni yllättävän nopeasti. Tämä on tietenkin mahtavan työkaverini, joka on kaverini muutenkin, ansiota. Naurettiin niin että maha ryskäsi.

Junakin ryskäsi syystä, että se oli melko täynnä uimarijunnuja, jotka olivat matkalla junnu-uintikisoihin Ouluun.

Tehtiin me toki muutakin kun naurettiin. Mm. sellainen havainto, että Parkanossa ei ole mitään! Ei sitten niin yhtään mitään. Asemarakennus vain ja sen vieressä parkkipaikka, jossa oli vain harmaita autoja. Jos Parkanon nimi joskus englannistetaan, sen tulisi ehdottomasti kuulua "the place of grey cars".

Junasta suoraan laukkasimme kokouspaikkaan Ouluhalliin. Mihinkään hotelliin siinä välissä viititty lähteä...

Jouduttiin heti hommiin, ja puoli yhdeltä yöllä päästiin lähtemään hotelliin. Nautimme pari huokeaa olutta hotellin baarissa, vain 6.50 tuoppi. Kääk.

Aamulla oltiin puoli kasilta taas takaisin kokouspaikalla. Hommia painettiin puoli viiteen saakka aamulla, eli tuli tehtyä 21 - tuntinen työpäivä. Oli jännittävää, kun aiemmin ihmisiä täynnään ollut halli hiljeni ja valot sammuivat ja paikallinen vaksikin lähti kotiinsa, ja hallissa oli vain minä ja kaverini. Nauruenergialla kuitenkin jaksettiin. Voinette kuvitella, kun kaksi ihmistä, joilta nyt normaaleissakin olosuhteissa pääsee nauru vähän väliä on melko hysteerisessä tilassa.. naurua riitti.

Parin tunnin yöunien jälkeen oltiin taas takaisin kokouspaikalla. Ei edes väsyttänyt, jota monet ihmettelivät, ehkä myös itsekin vähän.

Painettiin duunia aina siihen saakka kun piti laukata Helsingin junaan, josta meinasimme myöhästyä.

Pendolinomatka kestikin sitten vain kuusi tuntia, ja se tuntui lyhkäsemmältä kuin nykymetroilu periferiasta keskustaan. Ehkä sen takia että Oulu-Tampere väli tuli aika tarkkaan vedettyä sikeitä.

Mut haettiin Pasilan asemalta (kiitos hakija!) ja kotona olin sitten siinä puolen yön jälkeen. Olin niin kierroksilla että pari tuntia tuli kaahoiltua ja ihasteltua kotia, ennenkuin menin nukkumaan.

Eilinen vapaapäivä meni sitten ihme koomassa. Olin living death, mutta nyt oon taas ihan normaali.

Kotona oli mennyt viikonloppu ihan hyvin, vaikkei siellä ollut sen enempää Elma-setää kuin minuakaan. Ihanaa kun on isot lapset! Harvoinhan mä missään olen, mutta silloin kun tälläisiä tulee, niin ei lastenhoitoa tarvitse järjestellä mitenkään.

Nyt olen töissä ja mulla on enää 12 herätystä ennen lomaa. Siis työaamuherätystä! Jee! O/

Ei mulla nyt muuta, olen ollut tässä oikeastaan koko kevään enemmän vähemmän tuon kokouksen syövereissä.. Nyt se on ohi ja on uusien syövereiden aika.

Kivaa viikkoa kaikille :)

Alla Läski-Aino ja Unto-isukki. Kuva Iidan. (voi tuo olla L-Ainon siskokin, en erota..)

Kuva%20177.jpg