Elämäni on sitten kyllä niin ärsyttävän säännönmukaista!

Joka ikinen vuosi näihin aikoihin muhun iskee syndrooma joka ilmenee näin: töissä aina suunnittelen, kuinka teen illalla kotona kaikkea kivaa! Tähän aikaan vuodesta se kiva liittyy yleensä tavalla tai toisella jouluvalmisteluihin. Ja koska olen hulluhko, niin joulusiivouskin lasketaan kivaksi...

Oikein hehkun ja hihkun intoa sorvaamossa, suunnittelen ja mietin mitä kaikkea illalla kotona teen.  Saatan poiketa kotimatkalla  kaupan kautta jotain tykotarpeita ostamassa...

Sitten kun pääsen kotiin, niin vaihdan farkut verkkarihousuun ja alan hommiin! Joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että päätän ensin vähän levähtää sohvalla. Sitten syön ja enpä ihan vähää syökään... Unohdan aina, että minä en ole se syöttöporsas, joka asetetaan jouluna juhlapöytään hopeavadilla... Ja täysi vatsahan se vasta alkaakin ramasemaan ja päätän ottaa vielä pienet ruokalevot.. Kah, sitten kun ruokalevytys on suoritettu niin telkkaristahan alkaa tulemaan ihan solkenaan kaikkea ihkua ja tärkeetä!

Telkkarin ääressä, vaikka ois kuinka ihkua ja tärkeää, alkaa ramasemaan ja päätän ottaa ihan pienet pikatirsat ennen kaiken kivan aloittamista. Sitten joku lapsista herättää mut että "äiti, BB alkaa". Katson sitä silmät puolitangossa ja kun se loppuu, onkin jo aika mennä yöunille.

Ja näin tapahtuu ihan joka ikinen ilta, joka ikinen vuosi! Ensin jopa sallin tämän itselleni, koska "mitä järkeä tässä mitään on tehdä kun kaikki paikat ehtii myllääntyä sataan kertaan ennen joulua". Mutta kun kalenterissa päivät hupenee ja joulu lähenee ja _ihan oikeasti tarttis tehdä jotain_ niin.. Pentele.

Onko kellään mitään ehdotuksia, miten saada iltakooma pois ? Jotain helppoa ja yksinkertaista ja halpaa? Mieluiten sisätiloissa tapahtuvaa?

Mutta ehkä tänään kaikki olisi jo toisin! (saahan sitä aina haaveilla).

Kuva%20235.jpg(Olavi, kuvaaja Iida)