Tarmokasta aamua kaikille!

Toivottavasti sen enempää talvi ei tänään yllätä talviautoilijoita kuin myöskään talvitakitonta tätiä, elikäs minua.

Tuntuipa jotenkin nuorekkaalla tavalla mukaansatempaavan riehakkaalta höperöidä sorvaamoon välikausitakki yllä. Tuli jotenkin kevytkenkäinen olo, vaikka kengät ovatkin samat ympärivuotiset välikausi-, talvi-, kevät-, kesä-, räntä-, loska-, ja pakkaskengät.

Viimeviikkoisten katastrofipäivien jälkeen, jolloin ihmisiä, töitä, klemmareita ja duuneja tuli ovista, ikkunoista ja varauloskäynneistä, samaten tietenkin tietokoneen ja puhelimen kaapeleita pitkin, täällä tuntuu lähes aavemaisen hiljaiselta. Onko nyt tosiaan niin, että tässä täytyy alkaa purkamaan katastrofin alle sumautunutta sorvipinoa ja vieläpä ihan kaikessa rauhassa? Oudohkoa sanoisin..

Viikonloppu meni laiskasti. Jouluemännöintini ei liikahtanut juurikaan eteenpäin, mutta tällä viikolla sitten juu. Ihan varppina kyllä juu.

Eipä täs nyt muuta. Kivaa viikonalkua siis:)