Ja on se ilmojakin pidellyt- has been holding weathers.

Jos olisin säälimistä harrastava ihminen, niin minun pitäisi tällä hetkellä sääliä kokopäivätoimisesti sellaisia ihmisiä, joilla ei ole lainkaan kesälomaa.

Esim. kotiäidit ja työttömät, kesätöitä tekevät, työelämään hiljattain siirtyneet, joilla ei vielä lomapäiviä ole plakkarissa.. jne. jne.

Jaa että miksikö näitä pitää sääliä? No siksi, koska empiiristen tutkimusteni mukaan ihmiset mieltävät kesäksi vain sen ajan, minkä he viettävät lomalla. Jos ei siis ole kesälomaa, ei ole kesääkään.

On se julmaa, kun joillain ihmisillä on neljän vuodenajan sijasta vain kolme! Kauheeta!

Olen kuullut aivan liian monesta suusta, että nyt on syksy! Kyllä minun Elmaniaalisen kalenterin mukaan on vielä kesä kukkeimmillaan ja syksyyn matkaa vielä pitkälti. Tämä minun teki mieli sanoa sillekin popliinitakkitädille metrossa, joka oli täydessä syys-sotisovassa kaulaliinoja ja hanskoja myöten. Perkele.

Sorvaamossa ihmiset ovat enempi vähempi kesäterässä. Minä olen sorvannut täällä paljainjaloin, ja tennarini lojuivat lattialla. Yksikin älynjättiläinen huhuili että "onks nää Elma sun kengät, näihin voi joku kompastua ja tappaa ittensä". NO VOI VOI SENTÄÄN!

Eilen kotiuduttuani työelämän melskeestä, huomasin että työmoodi on asettunut sataprosenttisesti minuun. Tulin koomaisena kotiin-nakitin lapset tekemään ruokaa-söin ruokaa yli tarpeen- tulin ähkyyn-koomailin sohvalla-nukahdin-heräsin liian pirteenä-nukkumaanmeno viivästyi-aamulla väsytti. Minun on karsittava näistä mielettömän hienoista iltarutiineistani kohdat : yli tarpeen syöminen, koomailu sohvalla ja nukahtaminen. Laitan vaikka tulitikut silmien väliin ja jyrsin jotain styroxpalleroita suurimpaan nälkääni. Olen kuullut että noita palleroita kutsutaan myös raejuustoksi.

Luin eilen Ammun hienon postauksen ja vieläkään en ole kiristellyt hampaita yhtään. Paitsi täällä blogissa vähän. Työssäkäynti on elämän .. ööö.. tota.. toi..  Noh, kerron kun keksin.