Moi taas tännekin.

En oikeastaan pode enää edes pahemmin mitään blogiähkyä, mutta kun kerran antaa kirjoittamattomuudelle pikkurillin, niin kohta voi vaan hokata sen vieneen puol kroppaa muassaan.

Ois nyt vienyt sitten edes huonomman puolen- mutta ei. Sain Elma-sedältä tartunnan, nimittäin flunssatartunnan, ja vietin viikonlopun jonkin sortin hiprakassa- siis kuumehiprakassa. Sen lisäksi jänteet paukkuu ja risahtelee (kirjaimellisesti- tietyt liikkeet saavat aikaan aika huljakkaan ääniefektin) mutta still going wrong! Eiku siis strong.

Nyttemmin olotilani on jossain normaalin ja epänormaalin välimaastossa, noin niinkuin ruumiin lämpötilallisesti meinaan.

Muuten jouluvalmistelut etenevät minulla mitä huonoimmin. En ole vielä pukenut taloani valoköynnöksillä, en laittanut joulumattoja, joulupatalappuja, joululiinaa enkä silittänyt jouluverhoja, joulusukkia, joulumekkoa enkä ole ehtinyt silittämään edes kissaa!

Mitä lähemmäksi joulukuu tulee, alkaa Einsteinin suhteellisuusjouluteorian mukaan aika kulkea valoakin noepammin. Oli miten oli, mutta näin on! Joulukuu on siis vuoden lyhyin kuukausi.  

Varasto on meillä oikea murheenryyni (huomatkaa, nimenomaan ryyni) kaikkien muiden joulunalusmurheenryynien joukossa, joista muodostuu pikkuhiljaa oikea joulumurheenryynipuuro. Tämä infernohan kirvoittaa oikeita kaunokirjallisuuden helmiä... Mutta! Voin viettää henkilökohtaista puurotonta päivää.  Olen nimittäin saanut siivottua jouluemännöintikeskuksen pääpisteen, eli tämän varaston, ja nyt voi melkein joulu jo tulla.. Jipiiiiii!

Tapasin tänään kuopuksen opettajan ja koulupsykologin. Tapasimme yläasteelle siirtymisen merkeissä. Ei mitään erikoista, en saanut opettajalle mitään haukkumaraivarikohtausta (ei ollut mitään syytä tällä kertaa) ja se psykologikin on aika mukavan oloinen setäpoika.

Mitäs sit muuta.. ilma on kuin morsian-Kakolasta tai vastaavasta karannut kauhumorsian, eli ei siitäkään sitten sen enempiä.

Mukavaa maanantaita vaan itse kullekin säädylle. :-)