Johdanto:

Jotta ette luulisi, että aina vaan nauraa retostelen turhanpäiten, niin vastapainoksi kerron siitä, kuinka eilen sain melkein hulluuskohtauksen kaupassa.

Hermostus pölypussien kanssa

Olin siis c-marketissa. Elma-setä oli ruokaosastolla, minä menin etsimään uuteen imuriin pölypusseja. Tokihan sitä olettaisi, että paikasta, josta imurin on ostanut, ja jossa edelleen on samaa imuria halvennuksessa, pölypusseja löytyisi suorastaan hyllytolkulla kätevästi.

Noh luulo ei taaskaan ollut tiedon väärti. Kahden myyjätipusen kanssa etsittiin jostain yleis all-around and everywhere-mallistoista yhteensopivia ja vaikeaa oli. Vihdoin paikalle tuli myös osaston joku pääjehu, joka totesi että "vaikkei tässä nyt tuota mallia luekaan, niin kyllä sen pitäisi sopia..". Ei oikein meinannut tyydyttää tuo pitäisihomma, mutta hammasta kiristellen lähdin pussit kainalossa ja varmistin, että saahan ne sitten palauttaa jos eivät sovi.

Noh, sopi ne onneksi- ei tarvinut siis lähteä kartulla mäiskimään myyjättäriä. Huh.

Pms pyrki Elman pöksyihin

Ruokaosastolla tarkoitukseni oli ostaa tomaatteja. Edessäni seisoi sellainen puskutraktorin kokoinen ämmä, joka hiplasi jokaista tomaattia ainakin minuutin, eikä sen viereen mahtunut toista asiakasta. Siinä minä seisoin ja pms:tkin alkoi pulpsahdella pöksyihin (tämän halusitte ehdottomasti kuulla)  ja vitutti kuin pientä hilleriä.

Vihdoin pääsin tomaattihiplarin jälkeen paiskomaan pari espanjanihmettä pussiin. Noh, sitten siihen tuli ärsyttävänoloinen perhe. Selkeesti rokkitähteydestä haaveileva nelikymppinen mies ja rokkitähden bändäriydestä haaveileva nelikymppinen eukko ja  teinityttö. Teinari punnitsi kurkkuja, monin kappalein. Mietin että meinaakohan rokkitähti eukkoineen virkistää kulahtaneita naamojaan kurkkunaamioilla tai jotain...

No sitten se ärsyttävä teinipimatsu pudotti yhden kurkun lattialle. Wanna-be bändärieukko nauroi ruman naamansa ihan tärviölle, ihan kuin olisi noin maailman parhain vitsi kun kurkku putoaa lattialle. Se saakelin teinivätys sen enempää kuin sen wnb-bändärimutsikaan eivät nostaneet sitä kurkkua. Alkoi ottamaan pattiin, kun kurkkupolo pyöriskeli orpona lattialla. Teki mieli mennä survaisemaan se kurkku sen teinin anukseen, mutta tyydyin heittämään teiniin päin vaan vihaisia silmäyksiä.

Niin, että kyllä kuulkaa oli hulluuskohtaus lähellä. Eikä syyttä, eihän ?-)

Käytä sitä kampea !

Illalla Elma-sedällä oli naapurin tursaan isä saunakaverina ja niillä oli vissiin joku kaljanjuonnin maailmanennätysyritys menossa. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun näytin naapurin tursasisälle miten Guitar Heroa pelataan, niin minun ääliö siippani huuteli joka puoles sekunti, että käytä kampea, kampi kampi kampi. Kammella saa- niinkuin oikeassakin kitarassa- sellasen vibra-äänen . Jos tämä kitarapeli ei olisi minulle niin rakas, olisin täräyttänyt setää kitaralla päähän, niin paljon otti päähän sen kampikehoitukset. Mrrr.

Elma-setä tietää myös kaiken


Elmis-mies oli myös kaikkitietävällä tuulella, tiedättehän just sellaisella, jollaisessa ollaan kun ollaan  voittajakännissä.
Hän tiesi kertoa ihan sataprosenttisella varmuudella, että meidän koira on paksuna, että astutus onnistui sillon jokunen aika sitten.
Hän perusteli tämän sillä, että koiran silmissä on ihan samanlainen katse, kuin mulla on ollut aina silloin kun olen ollut raskaana. Hoho.

Kevättä kestää vain neljännesviikon, liity siis joukkohon riemutsevain

Tänä aamuna meinasi tulla hulluudelle uusinta kun ihan viattomin mielin nousin kellon soidessa ylös ja satuin vilkaisemaan ulos. Pehva sentään, mitäs peliä se tällänen viisto-vaaka räntäjudeemi nyt sitten on ? 

Pöljä navigaattori

Kävin heittämässä Iidan Töölöntullinkadulle markkinointi-instituutin tiloihin koirankouluttajakurssille. Minulla oli navigaattori mukana, koska olen aina ollut sitä mieltä, että jos on Mannerheimintien väärällä puolella, itäänpäin takaisinpääseminen on yhtä tuskaa.

Jos olisin uskonut navigaattorin ohjetta, olisin aiheuttanut varmaan jonkun suuronnettomuuden. Se torspo kun kehoitti minua kääntymään Mannerheimintietä vasemmalle Nordenskiöldinkadulle, ja se ei kuulkaa ole mahdollista ! Kaikki pitäisi siis todellakin tehdä itse- navigaattoritkin.

Ajelin Mannerheimintietä keskustaan päin itsevarmaa imitoiden, ihan kuin olisin muka tiennyt mihin olen menossa.. Onneksi vanha tuttu Runeberginkatu tuli jossain kohden vastaan ja käännyin sinne ja tein u-käännöksen koska liikennettä ei ollut. Ja sitten olin matkalla itään ja täällä ollaan.

Pitäisi kai joskus ihan selvittää, miten tois puol Mannerheimintietä pääsee virallisesti itään. Esim. Lastenklinikalta, johon minulla ei tosin nykyään taida paljoa asiaa olla, kun kaikki lapseni ovat yli-ikäisiä käpyjä sinne paikkaan. Enkä minä siellä nyt tosin muutenkaan ole paljoa joutunut laukkaamaan, mutta tämä olikin vain esimerkki.

Ei mitään wannabe-rokkitähtiä

Yli-ikäisistä kävyistä pääsenkin jouhevasti juoruamaan esikoisestani. Niidenhän (siis esikoisen ja tursaiden)  piti eilen esiintyä Ääni ja Vimma - karsinnoissa. Niin siis piti, mutta eivät sitten esiintyneet. Syy: bändin jäsenet olivat nauttineet alkoholia, ja tilaisuus oli täysin päihteetön. Voi helevetin rokkistarat sanon. Niillä oli sitten vuokramökki bilekäytössä illalla tuossa Rastilan leirintäalueella. Kysyin aamulla kotiin hoippuneelta esikoiseltani, että kai ne paiskoi telkkarin mökin ikkunasta pihalle ynnä muuta rokkitähtimeininkiä. Ei siellä kuulemma ollut telkkaria. Luojan kiitos ;)                                                   

Kuva%20371.jpg <- nuorin koira ja wanhin kissa. kuvaaja: toisiks vanhin lapseni.

Mukavaa lauantaita kaikille ! :)