Hei taas!

Minulla on kyllä aikamoinen aivoumpio, etten jopa sanoisi että -tyhjiö, mutta koitan silti saada pari riviä aikaiseksi tänne.

Keittiöremontti on kuulkaa aika raastava remontti, olkootkin että se ei kestä kauan ja olkootkin ettei meillä ole pieniä lapsia, joiden joutumista johonkin rälläkänrakoon pitäisi pelätä aina ja jatkuvasti olkootkin myöskin, että meillä on kuitenkin jääkaappi, mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja kaasugrilli käytettävissä.

Mutta on se raastava, koska keskittymiskyky kotona ei riitä minkään asian hoitamiseen, ei minkään! Ei minkään sellaisenkaan, mikä ei liity keittiöremonttiin millään tavalla eikä ees toisella. Ja joka paikassa on kaaos! Keittöremontti nimittäin ulottuu kyllä tavalla tai toisella asuntomme joka kolkkaan, vaikka niitä kolkkia on vieläpä aika paljon.

Odotan nyt ehkä enemmän kuin lapsena joulupukkia päivää, kun kaikki on kondiksessa, ja se päivä on onneksi ihan kohta. Jee!

Uusi uljas induktioliesi on käyttövalmiina siellä kotona. Meillä ei ole koskaan ollut mitään tuollaista hienoutta, ja niinpä me eilen Elma-sedän kanssa leikimme kotileikkejä ja kokeilimme kaikkia meidän kattiloita, pannuja ja patoja, että toimiiko ne tällä liedellä. Siinä kun ei ihan kaikki toimi, eikä siis toiminutkaan. Mutta suurin osa kuitenkin. On kyllä hieno masiina, se on nopee kuin kaasuhella! Kattila alkaa kuumenemaan ihan samantien, ja kun levyn laittaa kiinni, se jäähtyy parissa sekunnissa.

Etenen tässä nyt epäloogisesti eilisestä taaksepäin ja kerron myös, että remontinalku oli jotenkin aika Spede-shou. Tilasimme asentaja-arskat sieltä samasta firmasta, mistä ostimme keittiön, tutut tuotteet asentajille jne. Mitään tietoja asentajista meillä ei siis etukäteen ollut.

Viikko sitten ovikello soi juuri siihen aikaan kun pitikin. Oven takana seisoi nuori kundi ja nuori mimmi, joista kundipuolinen pyysi hyvin heikolla englanninkielellä meidän hima-avainta. No justjoo, ei annettu! Sanottiin että ovi on auki kokoajan ja meillä on ihmisiä tai ainakin ihminen sitäpaitsi kotona koko päivän.

Nämä nuorikot olivat ne asentaja-arskat! Venäläisiä! Tässä kohden tietenkin kuuluu sanoa, että en ole rasisti, mutta... Tietynlaiset ennakkoluulot sitä vaan on, enkä ainakaan minä voi niille yhtään mitään vaikka kuinka yrittäisin. Luulen että jollekin krapulaiselle, tahmanhikiselle suomalaisköriläälle sen kotiavaimen olisi voinut jopa antaa, koska se on sellainen turva-avain mitä ei voi edes itse teettää missään....

No nämä nuorikko-asentajat, jotka ovat ilmeisesti nuoripari, ovat olleet kyllä hyviä asentajia. Ei mitään suurempaa valittamista, paitsi ehkä työpäivät oisivat voineet olla heillä vähän pidemmät, että olisi tullut pikkasen nopeammin valmista. Mutta ei viikko ja pari päivää tietenkään nyt mikään maailmanloppukaan ole.

Kotonaolleilta olen saanut tietoa, että tämä nuorikko-asentajapari on myös välillä riidellyt niin rajusti meillä, että naisarska on itkeä vollottanut. Tämänkin pohjalta luulen, että ovat siis seurusteleva pari.

Juu että näin.

Ei minulla nyt sitten mitään muuta tällä erää. Hei vaan kaikille kansoille!