En voi poistua kustannuspaikaltani. Tämä ei kuitenkaan ole niin kauhea asia, miltä se äkkipäätään saattaa kuulostaa. Katsokaatten kun.. ja vihertykäätten kateudesta... sutjakas jälkikasvuni suursiivoaa kotona- koko taloa ja kunnolla- ja minulla on näinollen kotiinmenokielto.

Ja sitä erhettä en tee, että sinne menisin etuajassa kuikuilemaan. Se on sellanen juttu, että vaikka kuin tässä muka jollain siivouseläkkeellä olenkin, niin jos minua on nimenomaan kehoitettu pysymään pois, enkä tätä kehoitusta tottele, niin sillä siunaaman hetkellä kun astun kotiin, niin mopit, imurit, rätit ja roskapussit pysähtyvät siihen paikkaan. Ja loput jää mulle kurjalle, joka en ottanut kehoituksesta vaaria. Tahi isoisää, pappaa, taataa, ukkia tai fafaa- vähän murrealueesta riippuen.

Kevään kiireisin työviikko on siis takana mutta työpaikan pölykoirat pyörivät vielä kintuissani. Mut nytpä se ei haittaa sitten niin pätkän vertaa.