Varoitus: täällä kirjoittaa nyt totaaliraivotilainen täti!

Kyse on taas kerran kuopukseni opettajasta. Tällä kertaa hän oli ottanut tyttäreni puhutteluun koulun jälkeen ja evästäen kannustanut tyttären muutenkin laiskanpulskeaa asennetta koulutyötä kohtaan sanoen: voi kuule olla että jäät kuudennella (eli ensi vuonna) luokalle!

En tiennytkään, että tyttäreni koulu on joku hitsin Tylypahka, jossa on ennustajia opettajina. Voi miten kannustavaa taas tuo. Lisäksi opettaja oli rivien välistä sysännyt syytöksiä kotiin päin: eikö äitisi auta sinua läksyissä? Kuopus oli sanonut, että auttaa jos pyydän. Eikö äitisi auta sinua kokeiden kanssa? Miten hitossa mä voin niissä auttaa, kun kokeet pidetään koulussa, jota minä en käy? Joo, kyllä minä kuulustelen kokeisiin ja silleen.

Minä en suostu tälläiseen! Mietin täällä pää punaisena, että miten reagoisin tähän taas kerran. Kyllä minä vielä kaiken muun jotenkuten kestäisin, mutta tuo "voi olla että jäät luokalle" oli ihan liikaa.

Tässä on ensi kevään todistuksiin likipitäen tasan vuosi aikaa. Minusta tuollaisia pelotuksia ja ennusteita olisi syytä lausua vain silloin, jos kyse olisi vaikka tälle luokka-asteelle jäämisen uhkasta tai jotain.

Perhanan hittosaakeli. Ja joo kyllä. Minä puolustan omaa lastani lailla leijonan- vaikkakaan hän ei mikään herranterttu välttämättä koulussa olekaan.

Tuntuu vaan, että onko opettaja käyttänyt jo kaikki muut olemattoman auktoriteettinsa osoitukset plakkaristaan, ja ei nyt sitten enää muuta keksinyt? 

MRRRRRRRRRRR.