Syystä että minuun on kiinnittynyt erinäisiä vieraita esineitä, kuten siis meduusa, raastin ja lyijyä, jätin kustannuspaikkani oleilemaan ilman minua ja tärkeää työpanostani. Ihan tost noin vaan lähdin. Jos mulla ei ole tuuraajaa, niin se on voi voi voi voi voi ja vielä kerran voi.

Meillä oli tänään joku työterveysliikuntapäivä, minä päätin työterveysliikkua mahdollisimman nopeasti kotikolooni ulisemaan. Varsinkin siinä vaiheessa, kun kärvistelin tuolillani vartin jaksamatta nousta siitä, vaikka minulla oli kamala pissahätä tajusin, että en taida ihan työkunnossa olla. 

Kaupungilla oli ihme ryysis siihen aikaan päivästä kun liikehdin viimein kotiin päin. Huomasin olevani jotenkin säikky ja ihmeen herkistyneessä tilassa. Sitä nää meduusat teettää.

Treffasin tyttäreni tuolla kauppakeskuksessa, ja melkein alkoi itkettämään kun näin jotain ikkariomaani, mun lapsein. Tästä reaktiosta syytän puolestani raastinta. Tai sitten lapseni ihkuisuutta.

Kaupassa oli nuori äiti pienten kaksosten kanssa. Toinen työnsi minikärryjä kiltisti äitinsä vieressä ja toinen karjui kuin palosireeni, koska hänkin olisi halunnut kärryt. Silti sekin käveli kiltisti äitinsä vieressä. Minen voi tajuta, miksei äiti antanut sille toisellekin kärryjä. Jos kyseessä oli joku kasvatustieteellinen kikkakolmonen, niin haluaisin kyllä tietää mikä se on. Vähänks otti vaan niinku korvien päälle, koska siellä sitten taas on vanha huuliharppu jemmautuneena ja pihisemässä ja poksumassa.

Huuliharppu intoutui kovin kun tyttären kans leikittiin kotimatkalla fiksuja, ja lausuimme autojen rekkareita silleen ei kirjain kirjaimelta, vaan kuin ne olisi oikeita sanoja. Kaikki paljon g-kirjaimia sisältäneet rekkarit stimuloivat harpun soimaan g-mollissa. Ehe.

Jääkiekko pitäisi liittää tautirekisteriin ja sen esittäminen pitäisi olla kiellettyä sellaisissa perheissä, jossa on sairaana oleva jääkiekosta piittaamaton ihminen. Miten lokoisaa ois sohvalla maata ja katsoa kaikkea ihania salattuja elämiä, kauniita ja rohkeita ja ties mitä saippuallista- mutta eh. Miesväki toljottaa silmät pinkeinä jotain huitsi vs. nevada-matsia ja mua kiinnostaa näin paljon.

Enkä mä halua mennä yksin mitään kattella toisesta telkusta. Wää!

Onneksi Kauran blogi sentään elpyi ja virkosi! Se tästä nyt viel ois puuttunut, että Vege ois syönyt sen.