Hei, sivistyksen parissa taas. Hyttysten kuppaamina, tukka takussa ja haisevana, mutta kuitenkin.

Juhannus meni oikein kivasti, kiitos vaan kysymästä. Mutta kyllä se vaan niin on, että kolmen koiran ja kolmen lapsen kanssa ei-niin-kovin-isossa-mökissä hengailu alkaa jo toisena päivänä tuntumaan vähän turhan voimallisesti toisten nurkissa pyörimiseltä, eli kiusalliselta. Vaikkei isäntäväki varmasti sitä mieltä ollutkaan, niin minäpä olin.

Vältyimme mennentullen ruuhkilta, emme ajaneet kolaria, emme hukkuneet, eikä mitään dramatiikkaa liittynyt juhannuksenviettoomme, vaikka se muuten niin kovin perinteisesti menikin. Ainoa dramaattinen asia oli, kun automme yritti imitoida juhannuskokkoa päästyämme perille mökille aattona. Se nimittäin savusi, mutta tällä kertaa ilmassa oli vain savua ilman tulta. Paska mikä paska.

Toinen dramaattinen asia oli, että noustuani aattoiltana nakuna järvestä uinnilta, laiturilla odottanut pyyheliina tarttui minuun kiinni niin, että naapurimökin nuoriso sai pitkän tovin ihailla tissejäni. He sitten kyllä huutelivatkin asiasta. Mokomat pervot.

Muuten kaikki sujui kuin suomalaisen juhannuksenvieton käsikirjasta. Kaljaa tuli juotua paljon, grilli pöhisi kuumana, tietokilpailuja, krokettia, kokko, sauna... siis kaikkea perinteikästä.

Minun täytyy ottaa hieman etäisyyttä vielä juhannukseen, odottaa että hyttysenpistot vähän laskevat ja että saan käytyä kaupunkilaisessa suihkuympäristössä. Sitten ehkä osaan tehdä viiltävän syväanalyysin mökki vs. kaupunkijuhannuksen hyvistä ja huonoista puolista.

Huomenna talo tyhjenee, koska kaksi lapsista lähtee rippileirille, ja yksi lapsista ja koirista mökille. Wahuu.