Vuodattajan Veijo lomaili alkupäivän, siksipä siksi vasta nyt täällä olen ma.

Minulla on ollut tänään ihan hyvä päivä. Hetkellistä v-käyrän nousua aiheutti armas veljeni, joka alkoi nillittämään äitimme haudan hoidosta. Alkoi niin ottamaan kupoliin, että tilasin Helsingin seurakuntayhtymältä 5 vuoden täyshoidon haudalle. Mulle ei vittuilla!

Toinen asia, mikä on hiukkasen koittanut horjuttaa mahtavaa mielialaani on eräs työkaverini, jonka ohjeet yhtä työhommaa varten ovat vaikeammat kuin mitä hävittäjäkoneen kokoamisohjeet olisivat. Yksinkertainen asia on selitetty suunnilleen näin: "ota 11 tulostetta kaikista, mutta sitten laitakin ensimmäisen nipun viimeinen sivu toisen sivun päällimmäiseksi, ja loput muovitaskuihin, joissa onkin sitten kansilehtenä kolmannen sivun alakulma suurennettuna ja keskitettynä, ja loput irrallisina..." Jotenkin noin. Ota tosta nyt selko.

Minä menen huomenna ylioppilasjuhliin pitkästä aikaa. Ei ole moneen vuoteen osunut moisia juhlia kohdalle, koska lapset ovat vielä alioppilasiässä itse kullakin, ja seuraavan sukupolven yo-lätsät kellastuu lipaston ylälaatikossa.

Ainiin! Hyvät kanssalaihduttajani! Ja laihduttamattomat!  Tukekaa minua! Piiskatkaa minua! Kivittäkää minua pienillä kivillä, tai vaikka isoillakin!

Olin yhden työkamuni pienimuotoisissa valmistumisjuhlissa- ihan siis täällä työpaikkani tiloissa. Siellä oli tarjolla suklaakakkua ja vaniljajäätelöä, JA OTIN NIITÄ IHAN VÄHÄN!

Minen kyllä anna tuon nyt horjuttaa vakaata taistoani läskejä vastaan, mutta kuitenkin! Lihani on ehdottomasti kroppani heikoin lenkki. Hyvästi.