Onnellinen äiti-inehmo täällä, moi!
Rippileirikkäät ovat kotiutuneet ja päällimmäiset kuulumiset on
vaihdettu. Vielä tässä vaiheessa ei harmita yhtään, että nk. oma rauha
on mennyttä.
Lähtevät illalla ripittäytymään iltanuotiolle, joten illalla voinkin
sitten taas huokailla hiljaisessa torpassa.. ainoana erotuksena viime
viikkoon vaan se, että nyt pitää myös olla huolestunut, että missähän
ne ja koskahan ne...
Ai niin, mies tulee illalla kans. Ja tytär ja koira! Menen Kamppiin
vastaan viimemainittuja, ja se onkin tasan ainoa suunniteltu teko tälle
päivälle. Nyt jotenkin vasta tuntuu että on loma. Lomalomaloma. Viime
viikko oli niin vajavaisen tyhjän kummallinen , etten osannut repiä
iloa irti siitä. Olen niin perhekeskeinen nääs.
Mutta pidemmittä puheitta, moi vaan kaikille. Pitäkää kiva päivä!
maanantai, 4. heinäkuu 2005
Kommentit