Kännipolkkaan.
Toinen kannullinen Sangriaa menossa. Nam.
Mukava, rauhallinen nousuhuppeli on minulla, ja on syytäkin! Angstaan toki vieläkin siitä, että muuan potkukelkkakohtaaminen ihanien naisten
kanssa meni mönkään, mutta niinkuin tekstuaalisesti puhelimen kautta
totesimmekin, vielä on kesää jäljellä, maailma ei tähän pääty ja muuta
sellasta ymmärtäväistä. Että mä rakastan noita naisia! Ymmärrys! Tässä
kukaan tahallaan mitään ohareita ole tekemässä- elämä vaan neljän
teinin, juoksuaikaisen koiran, muidenkin elukoiden ja roudarimiehen
kanssa on tällästä paikoin.
Ja jos vielä selitän, se alkaa kuulostamaan selittämiseltä. Tampereelle
kyllä menen kera kahden neitoseni, mutta sellaiselle tynkäreissulle.
Tytär suojelee koiraansa ja minä suojelen pinnallisesti vain
irtaimistoani. Niin mut siis, angsti loppui myös noiden kahden em.
ihanan naisen takia, myös sen takia että asiat selvisivät, miten
selvisivät. Inhoan epäselvää elämää! Sellaista kelailua ja jossittelua
että jos vaikka kuin, joka kuka mitä milloinkin.
Nyt minä menen kahden miehen kanssa saunaan. Toinen on oma, toinen ei. Hih hei.
keskiviikko, 6. heinäkuu 2005
Kommentit