Tänään tänne ehkä tarvittaisiin niitä kuumeen- ja verenpaineenmittareita, pakkopaitoja ja sammutuspeitteitä.. Nimittäin, vaikka on tiistai, ja vaikka ratikka oli täynnä tekopirteitä koululaisia, vaikka kyydissäni metroasemalle matkannut aamuäreä tyttäreni näytti siltä että voisi vaikka tappaa minut ja ennenkaikkea vaikka minua ottaa kupoliin se, että Annika Bengtzonin mies pettää sitä, niin huomaan vähän väliä hymyileväni itsekseni. Jopa ratikassa tein sitä.

Olen siis varmaan jotenkin vakavasti vinksahtanut ja täyttä ymmärrystä vailla.

Asuukos kukaan tätä lukeva itäisen periferian suunnalla? Kas kun lauantai-iltana tapahtui siellä jotain, mutten tiedä mitä.

Olin jo painunut petiin sen viikonloppuisen eto-olon takia, kello oli jotain 23 tietämillä. Sitten ulkoa alkoi kuulua ammuntaa. Siis ei lehmien, vaikka niitäkin periferiassa mylvii, vaan ammuskelua,  pyssyllä.

Ehkä noin kymmenkunta kertaa paukkui ja hetken päästä alkoi hälytysajoneuvot huutamaan. Minä soitin kahdelle ulkoilevalle jälkeläiselleni ja noudin heidät autolla kotiin. Vaikken mielestäni mikään hysteerikko olekaan, niin jättäisittekö te lapsenne taisteluareenalle tuleen makaamaan?

Mieheni "rauhoitteli" minua kertomalla, että hänen mielestään ääni tuli haulikosta (oh mikä "helpotus", ei sentään pistooli) , ja voihan olla että joku avasi sorsastuskautta Vartiokylän lahdella, joka on lähellä. Ja ettei hälytysajoneuvot liity tapaukseen mitenkään. Mutta silti, valistakaa nyt uteliasta tätiä jos vain mitään tiedätte asiasta.

Katsoin eilen suurin toivein telkusta Autismidokkarin. Asia kiinnostaa minua.  En kyllä tullut hullua viisaammaksi ohjelmasta. Ensin pöytään lyödään täysin faktana että kyllä, kolmoisrokotteen ja autismin yhteys on ilmiselvä. Sitten tulee toinen setä, ja lyö pöytään vielä faktemman, ettei näillä kahdella ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sama homma suolistojuttujen kanssa, tuhkarokkovirusten kanssa, kaikkee niinku muka on, ja sit ei kuitenkaan ja loppujenlopuksi tälläinen maallikko ihmispolo olikin jo ihan tyyten sekaisin.

Tietenkin asioissa on montaa eri näkökulmaa, yksi tutkii kalanpäätä ja toinen kalanpyrstöä. Loppujenlopuksi kukaan ei  taida tietää, mitä kalan keskiosassa tapahtuu.