Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua.
Tai no.. ilmassahan tosiaan on suuren urheilujuhlan tuntua, mutta
meillä täällä kotikartanossa on erityisen juhlava tunne, urheilulla
tahi ilman. Ainakin minulla.
Katsokaas kun... koko kesänä, ihan koko saakelin kesänä, on ollut yksi
(1) yö, jolloin täällä ei ole ollut ketään ylimääräistä tursasta,
turilasta tai vastaavaa yöpymässä. Yksi yö! Miettikää sitä.
Eilen lähti pieni serkkutursastyttö kotiin, originaali
tursas-tursaalle, eli esikoisen kaverille joka viime yönä nukkui
takkahuoneessamme (syystä että serkkutursas lähti kotiin, kaveritursas
ei nukkunut sohvalla kuten yleensä) annan tänä iltana porttikiellon
kotiimme yöpymistarkoituksessa ja sokerina pohjalla.. vein ison
roudaritursaan tänään Pasilan asemalle, josta hän lähti viisviikkoisen
kesätyönsä päätteeksi kotiin itä-suomeen. JEEE! Vain oma perhe!
Tätä juhlaa!
Kuten jotkut salarakkaani, eli ainakin Kaura, Kale ja Tsu
tietävätkin (jankutin nimittäin asiasta netin salarakaskätköissä ihan
kyllästymiseen saakka), siippani oli eilen MM-kisojen avajaisissa ja
taisinhan minä siitä blogissani kertoa. Siellä oli seitsemän (7)
rekallista äänentoistolaitteita ja valoja. Ei niinku uskois, niin
uskomattoman paskalta se kuulosti telkkarissa. Mutta se oli sitten taas
YLEN kermapersekorvaäänentoistoukkojen vika.
Seitsemää rekallista roinaa ei tietenkään millään laskuopilla mahdu
kolmeen rekkaan, joten koko yön on siippani kumppaneineen sitten
sahannut stadikan ja hankasuontien väliä ja siitä sitten lennossa
lähtivät Turkuun oopperaa kasaamaan, Lentävää hollantilaista.
Monipuolista tuo roudareitten elämä. Ja rasittavaa. Olen kovasti
koittanut tasapainottaa perheemme työtuntimäärää ja työn uuvuttavuutta
olemalla tekemättä mitään.
Joo, ei mulla taida nyt muuta asiaa olla. Hyvin menee, mutta menkööt.
sunnuntai, 7. elokuu 2005
Kommentit