Eilisillan intoilua

Intoilin illalla kuin pieni lapsi, joka odottaa joulupukkia, suurta kurpitsaa tai karkkipäivää. Erinäisten salaisten maili-operaatioiden jälkeen Salarouvien salainen tapaaminen ja ryhmittymän henkilöitymät ovat selkiytyneet. Onpa tosi jännää nähdä! Tulis jo ilta.

Intooni tuli pieni särö nukkumaan käydessäni. Koira oli käynyt ilmoittamassa haisevan vastalauseensa sänkyyn. Jos jotain tässä maailmassa inhoan, niin koirankusta sängyssä. Meinasin alkaa rukkastehtailijaksi, mutta vaihdoinkin vaan lakanan.

Aamun tuskailua

Väliotsakkeesta huolimatta, olin aamulla heti herättyäni innokas kuin koiranpentu. Hmm, tai koska olen vieläkin närkästynyt koira-merkkisille eläimille siitä iltapissasta, niin sanotaan vaikka että olin innokas kuin hamsterinpoikanen uudessa juoksupyörässä. (ah, minkä vertauskuvien mestarin maailma on minussa menettänytkään!).

Tuskailu liittyi suihkutekniikkaan. Kun on tämä eräs jalkavamma ja sen kompressiohoito, niin suihkuun ei voi sipsutella ihan muina täteinä. Onneksi taloudessamme on paljon muovipusseja ja monta rullaa roudarinteippiä. Pienin virityksin suihkuaminen onnistui ihan mallikkaasti.

Mistä salarouvat tunnistavat minut?

Ah, tässäpä vasta pulma.

Jos näette salaisessa kohtaamispaikassamme pitkänhuiskean blondin hienossa jakkupuvussa pikkusikaria poltellen ja skumppaa siemaillen niin se en ole minä! 

Tulen tapaamiseen suoraan sorvaamosta. Laskeskelin, ettei minun kannata ryntäillä eestaas periferiaan, ehtisin käydä vaan kääntymässä.

Mailaan salaisia koodeja teille, muutenhan kaikki fanit hyökkivät kimppuuni, jos tässä annan tarkat tuntomerkit. Varmasti näin nimittäin tapahtuisi! Sen verran voin vihjaista, että älkää suotta ryömikö lattiatasossa etsimässä oranssia teippiä. Se kun jäi ärtsyn violetin alle jemmaan. Violetti nilkka siis! Muistakaa, violetti.

Mustelma

Terveyssetä eilen naureskeli, että nyt on tilkkeet ja alkuperäinen iho sävy sävyyn. Kertoi myös, että on se kätevää kun voi rullasta vaan kietoa ikäänkuin korvaavat nivelsiteet ihon päälle. Hah, onneksi minulla ei ole esim. polvilumpio vaurioitunut. Miltä sellainen ylimääräinen pallo tossa sitten näyttäisi? Varmaan mielenkiintoiselta, veikkaan.

Minua ei  terkkarisedän jutut muutenkaan naurattanut, olen niin tosikko. Minua nimittäin ei kamalasti innosta mikään luumustelma ja löysän ligamentin aiheuttama luun rasitusmurentuma. Ei niin yhtään. Paska homma, etten sanoisi.

Koska olen sellainen vähän höveli ja haluan aina kaikesta löytää jotain hyvää, niin olkoon tämän jutun positiivinen julkilausuma se, että onneksi kenkä mahtuu nipinnapin jalkaan. Onneksi suosin väljiä kenkiä, ei tätä kaivospölkkyä muuten saisi mahdutettua niin sitten mihkään.

Väliotsikoidun postauksen loppu

Minä en tykkää Radio Novasta. Se on tällä kertaa ainoa asema, joka sorvaamoni matolaatikosta kuuluu. Kanavan musiikkitoimittajilla on jokseenkin yksipuolinen ja sadistinen musiikkimaku. Minä en ainakaan jaksa enää yhtään pähkäillä sitä, että kuka ne kellot voisi seisauttaa ja kuinka tytöt tarvii satasen lainan.