Istun täällä Kaivopuistolaiskonttorin sorvaamossa. Tettineito istuu minua vastapäätä ja näprää Post-It-lappuja, tiedättehän niitä, joita voi lätkiä joka paikkaan muistututtamaan tärkeistä asioista.

Tettineidon näpräys katkesi säpsähdykseen. Multa pääsi laulu! Varoittamatta ja yht'äkkiä. Eikä mikä tahansa laulu, vaan Mendelssonin häämarssi.

Tämä johtunee siitä, että tänään syntymäpäiviään viettävä Elma-setä soitti minulle aamulla. Hän on kuin onkin lipunut Suomen kamaralle!Hän tulee tänään kotiin! Voisin lisätä tähän liudan huutomerkillä varustettuja lauseita!

Joku saattaa ajatella, että olen itsekäs ja laiska mamselli, kun sanon tämän. Sanon tämän silti. Musta on ihanaa kun ei tarvi käydä kaupassa ja miettiä että mitähän eineksiä sitä tänään ostaisi.

Eräs pikkuelma eilen valittelikin, että hänellä on varmaan rasvamaksa! Ei liiallisesta alkoholin lipittelystä johtuva (tietenkään- tämä toiminto on varattu minulle!), vaan einesruokailusta. Noh, koko perheen terveydelle on siis erittäin hyvä asia että Elma-setä tulee juuri tänään kotiin.

Minulla on nyt siis jopa kivempaa. Tästä todisteena on sekin, että ääntelin aamutuimaan sosiaalisia postilaatikolla naapurin rouvan kanssa. Meillä periferiassa pitää Hesarikin hakea ulkoa, ja siinä me sitten aamutakeissamme vaihdoimme lyhyen ilmastokatsauksen ynnä muuta. Yleensä aamuisin, jos joku naapuri on lähipiirissä, piiloudun puskaan ettei vaan tarvi sanoa kenellekkään mitään.

Toivottavasti teillä kaikilla on kiva keskiviikko!