VAROITUS: Tämä postaus saattaa aiheuttaa ihonne vihertymistä ja muutoinkin villiä värinää kehossanne.
Tarina alkaa Helsingin rautatieasemalta eilen kello seiskan pintaan illalla. Menin junalle vastaan salarouva-rakastani, Kauraa.
Koska nykyisin on vaikeaa saada hyvin toimivia metroaikatauluja, niin
oikeastaan Kaura olikin siellä minua vastassa, koska olin myöhässä
toimimattomien metroaikataulujen takia.
Porhalsimme
salarouvien vakituiseksi kokoontumispaikaksi muodostuneeseen
salakapakkaan. Siellä sitten kohtasimme salatapaamisen kaksi muuta
salarouvaa, eli Kukkiksen ja Helenin.
Meillä oli ihan älyttömän kivaa! Me myös juotiin alkoholia aika
miehekkäästi! Valitettavasti Kukkis joutui jättämään seuramme
aikaisin, mieskiireiden takia. Mutta me muut kompensoimme tilannetta
istumalla baarissa tappiin saakka. Ennen tappia viihdytimme itseämme
mm. laulamalla. Salaisen sekakuoromme ohjelmistoon kuului juomalauluja,
suomalaisia perusviisuja, Chydeniusta ja yritin minä pyhänpäivän
kunniaksi laulaa hengellisiäkin lauluja, mutta minut vaiennettiin
tehokkaasti!
Rautatieaseman 394,5 metriä pitkässä
taksijonossa minä ja Kaura päästimme naisellisen tehokkuutemme
valloilleen ja paritimme edessämme seisoneen, Tikkurilaan matkaavan
miehen takanamme seisovan, Tikkurilaan matkaavan miehen kanssa. Meillä
olisi myös käynyt flaksi, koska toinen Tikkurilan mies olisi ollut
halukas tulemaan saunaan kanssamme. Ilmoitettuamme, että yöllinen
saunasessiomme on salarouvien välinen homostelusauna, innostui äijäpolo
entistä enemmän. Mutta ei me salarouvat mitään salamiestä haluttu
mukaamme! Sen sijaan samalla taksilla tuli joku vieras nainen, joka
asui matkamme varrella.
Mutta nyt... kehoitan teitä
totisesti vihertymään kateudesta! Minä nukuin Kauran vieressä viime
yön! Jaoimme saman sängyn! Ihkua!
Tänään saatoin Kauran
junalle ja nyt minulla on tylsempää. Vaikeaa taas totutella tähän
selvin päin olemiseenkin ja mitä kaikkea. Mutta oli kyllä niin ihanaa
nähdä kaikkia salarouvia, että jaksan ihan sen voimin taas vaikka
täältä Muonioon ja takaisin.
sunnuntai, 6. marraskuu 2005
Kommentit