Vaikka käkätyskerhon kokoontumistahti onkin petraantunut sitten kuun vaihteen koomasta, niin kommentointikäteni on vielä pahasti kohmeessa!

Siksipä sori mussut, olen lukenut blogejanne ajatuksella, myötäelänyt juttujanne, hihkunut riemusta, huhkinut krapulasta ja hikoillut jännittävissä mahdollisissa pikkujoulun paluun pornojuhlissa. Olen lukenut myös saamiani kommentteja ajatuksella ja hihkunut ynnä muuta. Mut ku ei irtoo niin ei irtoo. Kunhan joulusta on selvinnyt, niin alan kommentoimaan kaikkea mikä liikkuu!

Nyt on tilanne se, että aloitin makkarin suuremännöinnin tänään. Peitot ja tyynyt on pesty, lakanat mankeloitu, runko- joustin ja petauspatjat raikastettu tekstiiliraikasteella, hyllyt nuoltu, taulunraamit pyyhitty pölystä, oven päältä kaavittu kilo tahmapölyä (muistakaa siis kaapia ovien päälliset, salakavala pölypesäke piilee siellä- kokeilkaa vaikka jo tänään!).

Makkarinsiivouksen opetus: täytyisi pitää jonkinlaista kirjanpitoa omista hulluista päivistään. Tietenkin juuri tänään, kun ajattelin raivoisan siivouksen päätteeksi vuorata sänkyni juuri mankeloidulla valkoisella joululakanalla ja muilla vastapestyillä tekstiileillä, mulla alkoi ne, joiden nimeä ei pidä mainittavan.

Koska Elma-setä on kumisaapasfirman pippaloissa jossainpäin Suomea, ajattelin ajaa itseni pariksi yöksi evakkoon toisaalle. Näin on. Siis en mitenkään sen toisaallamme, kuin vielä suursiivottomaan takkahuoneeseen.

Ohhoh, onpas kello jo paljon, onpa se. No ei se mitään. Paitsi että olen päättänyt nukkua evakossa, olen päättänyt myös nukkua mahdollisimman vähän. Käänteisesti sanottuna: siivota mahdollisimman paljon. Minulla alkaa ensi viikolla kahden viikon loma! Sen voimalla- rätin läiskintään lähden ma.