Tällä
viikolla fiilinkini ovat aaltoilleet. Välillä olen kokenut niin syvää
veetuksen alhoa, että olen tosissani miettinyt että voikohan siihen
kuolla. Oishan sekin: primääri kuolinsyy: vitutus.
Välillä sitten vastapainoksi olen kokenut helskyviä onnen leimahduksia.
Minun ei tarvinne edes erikseen mainita, mitä olen viime päivät
touhuillut, ja mitä touhuilen edelleenkin. Nyt on vaan lakisääteinen
mopatun huoneen kuivumistauko menossa. Olen ihkun Ammun
joulunalusrelapostausta lukenut kuin piru raamattua, haukkonut henkeäni
ja suunnilleen hyperventiloinut. Voiko jouluun valmistautua noinkin?
Olen saanut huonon kotikasvatuksen. Lapsuudenkodissani äitini oli
kotirouva ja meillä kävi sen lisäksi siivooja. Inhosin sitä siivoojaa..
se oli nimittäin talonmiehen akka. Pelottelin sitä aina kivoilla
jäynillä, kuten piilottamalla kumisia hämähäkkejä kirjahyllyyn.. Ah
sitä täyttymyksen tunnetta, kun talkkarin akka kiljui henkensä hädässä.
Kjeh kjeh.
Mutta siis.. lapsuudenkodissani joulu oli kaikkeen kodinhoidolliseen
liittyvän kliimaksi. Meillä tosissaan hinkattiin kaakelinsaumoja
vanhalla hammasharjalla ja sen sellaista kätevää. Ja kaikki se on
minuun juurtunut niin kovin, että minulle ei joulu koita, ellei joka
paikka tuoksu puhtaalta ja kiillä niin, että vuoden pimeimpänäkin
aikana tarvii aurinkolaseja sisällä.
Olen tällä viikolla ollut aivan yliraivona miehelleni. Hän lähti tänään
itärajalle entisen työkaverinsa 60-vuotispäiville. Ei silläkään
muutakaan tekemistä viikkoa ennen joulua? Noh, marttyyrina ajattelin,
että kun hän sunnuntaina palautuu kotiin, niin täällä on joulu päällä
ja kiitos vaan osallistumisesta! Helppo uhota, kun Hellu-ystäväni tulee
kanssani laittamaan sitä joulua päälle- kunhan ensin huomenna kuovimme
yksissä tuumin hänen residenssinsä joulukuntoon.
Oh, kohta nämä hektiset siivouspostaukset on ohi ja voin keskittyä
lomailuun ja oleiluun ja hengailuun. Minulla on kymmenkunta lukematonta
kirjaa, ja lukematon määrä luettuja. Eh he hee, kun olenkin sketsikäs
näin kesken kaiken, eli moppauksen.
perjantai, 16. joulukuu 2005
Kommentit